Digit_oppiminen_netti

hyväksikäyttö ja väkivalta. Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat puolestaan
mm. fyysinen terveys ja perimä, myönteiset ihmissuhteet ja oppimiskyky. (Laajasalo
& Pirkola 2012.)
Nuorten mielenterveysongelmat näyttäytyvät erityisesti sosiaalisissa suhteissa
(Euroopan Komissio 2005; WHO 2005) tai koulunkäynnissä (Burnett-Zeigler,
Walton, Ilgen, Barry, Chermack, Zucker ym. 2012). Masennus alkaa usein elämänilon
ja kiinnostuksen tunteen menettämisenä. Siihen liittyy itsetunnon ja
omanarvontunteen heikkeneminen (Karlsson & Marttunen 2007; Karlsson, Pelkonen,
Heilä, Holi, Kiviruusu, Tuisku ym. 2007). Masennuksen ennusmerkkejä
on useita, mutta pahimmillaan mielenterveysongelmat voivat kilpistyä itsemurhaan
tai sen yritykseen. Itsemurhaa ennustavia tekijöitä ovat aiempi itsemurhayritys
tai itsemurha-ajatusten ilmaiseminen. Myös viiltely ja muu itsensä
vahingoittaminen lisää nuoren itsemurhayrityksen riskiä. Valtaosa itsemurhan
tai vakavan itsemurhayrityksen tehneistä nuorista on kärsinyt mielenterveyden
häiriöistä ja yli puolet masennuksesta. (THL 2014.) Nuorten itsemurhien
määrä ei ole laskenut määrällisesti yhtä tasaisesti kuin aikuisväestön tekemät
itsemurhat (Uusitalo 2007). Esimerkiksi 15–24-vuotiaiden poikien itsemurhakuolleisuus
vuosina 2010–2012 oli 27,8/100 000 henkeä ja tyttöjen 9,2/100
000 henkeä (THL 2014). Itsemurha on yksi yleisimmistä kuolinsyistä nuorilla
(WHO 2012).
Mielenterveysongelmiin on syytä kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa. Hoitamattomana mielenterveysongelmilla on taipumus jatkua
aikuisuudessa (Aalto-Setälä 2002). Nuoret eivät tutkimusten mukaan kuitenkaan
hakeudu avun piiriin, jolloin iso osa nuorten mielenterveysongelmista
jää hoitamatta (Haddad & Tylee 2013). Arvioiden mukaan vain noin 10–15%
hoitoa tarvitsevista nuorista on mielenterveyshoidon piirissä (Herrman, Purcell,
Goldstone & McGorry 2012). Nuoret puhuvat mielenterveyteen liittyvistä
asioista yleensä ystävilleen ja sisaruksilleen (Wisdom & Agnor 2007). He hakevat
mielenterveysasioihin tietoa ja tukea internetistä tai harrastusten kautta
muodostuneelta kaveripiiriltä (Myllyniemi 2012).
Hyvinvointia ja terveyttä edistävän tiedon lisääminen nuorilla sekä pitkäaikainen
ja monipuolinen tuki ovat tärkeitä keinoja mielenterveyden ylläpitämisessä.
Ymmärrys avun tarpeesta ja avun saaminen ovat yhteydessä oman terveyden
ylläpitämiseen, itsehoitoon sitoutumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen
(Doughty 2005). Erityisesti ennaltaehkäisevät toimenpiteet (WHO 2004) ja
nuorten tukeminen heidän luonnollisessa ympäristössään ovat tärkeitä keinoja
leimautumisen välttämiseksi. Siksi nuorten tukimahdollisuuksia tulisi tarjota
arkisissa paikoissa ja tilanteissa kuten kouluissa (Euroopan Komissio 2005;
Powers ym. 2011). Koulu on kaikille yhteinen toimintaympäristö, jossa nuoret
130