Digit_oppiminen_netti

Kuvasta 2 nähdään, että osien välillä on edelleen useita ristiriitaisuuksia. Opettajille
tuntuu olevan epäselvää, mihin teknologian ja opetuksen yhdistämisellä
pyritään (A: tekijä-kohde). Lopputuloksesta ei myöskään ole selvyyttä (F: tekijä-tulos).
Opettajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että luokassa olevien laitteiden
määrän lisääminen sekä koulutuksen lisääminen ratkaisisivat tämänhetkiset
ongelmat (B: säännöt-välineet). Opettajat ovat kyllä toisaalta tietoisia siitä, että
teknologia ei yksistään saa aikaan muutosta oppilaitosten toimintakulttuureissa
– uusille pedagogisille menetelmille on myös tarvetta (C: säännöt-kohde,
D: tekijä-yhteisö). Koulut tarvitsevat yhteisiä ponnisteluja, yhteistä tiedonrakentamista
ja jaettuja kokemuksia, jotta voitaisiin yhteisönä panostaa siihen, miten
TVT:n opetuskäyttöä voitaisiin kehittää edelleen oppimisen edistämiseksi
(E: yhteisö-työnjako).
Tällä hetkellä opettajilla ei yleisesti ottaen ole keinoja tai taitoja käyttää TVT:tä
kunnolla oppimisen edistämiseksi. On edelleen olemassa teknologiaan liittyviä
ratkaisemattomia ongelmia. Koulutasolla on epäselvää, mihin suuntaan koulun
tulisi lähteä organisatorisena yksikkönä. Tarvitaan käytännön oppaita, jotta tiedettäisiin
selvästi, mitä TVT:llä pitää tehdä missäkin oppiaineessa. TVT pitäisi
nähdä välittävänä työkaluna eikä opetussuunnitelman ulkopuolisena oppiaineena.
Opettajien alkaessa yhdistää Web 2.0 -työkaluja ja mobiiliteknologiaa
enemmän tai vähemmän perinteisiin oppimismetodeihin, opintosuunnitelmiin
ja koulun arkeen kohdataan yhteistoiminnallisen oppimisen tukeen liittyviä
uusia haasteita (Arvaja, Hämäläinen, & Rasku-Puttonen, 2009).
Puolet tähän tutkimukseen osallistuneista opettajista eivät olleet mielestään
valmiita eivätkä tarpeeksi päteviä käyttämään TVT:tä opetuksessa niin, että
se toisi lisäarvoa oppimiseen ja opettamiseen. Tutkimuksessa saatiin näyttöä
myös sille, että teknologian käytössä hyvin pätevä opettaja käyttää TVT:tä
usein opetuksessa. Käyttötuki, teknologinen varustelu ja opettajien perustaidot
TVT:n käytössä ovat asioita, joissa on menty selkeästi eteenpäin, mutta
teknologian edesauttama isomman luokan harppaus oppimisessa on vielä näkemättä.
TVT:n käyttöönotosta kouluissa on kulunut melkein 20 vuotta, mutta
oppilaitosten virallinen rakenne (kansalliset kehitysprosessit, opetussuunnitelma,
opettajaharjoittelu) ja käytännön luokkatyöskentely (opettaminen, opiskelu,
oppiminen) eivät edelleenkään vastaa toisiaan.
Tutkimustulosten yhteenveto on esitetty alla holistisesti toiminnan teorian
pohjalta. Tutkimuksessa havaittuja ristiriitaisuuksia ja jännitteitä tarkastellaan
toiminnan teorian näkökulmasta mahdollisuuksina parantaa toimintajärjestelmien
prosesseja. Nämä mahdollisuudet on listattu Taulukossa 2.
96