Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

nurmikasta, mutta viime vuosikymmeninälajia ei ole sieltä löydetty.Rotkolaakso on rauhoitettu vuonna1965.Suositus: Pieni, matkailullisesti tunnettukohde, jolla on geomorfologisia ja kasvistollisiaarvoja. Maakunnallisesti arvokas.Kirjallisuus: Anon. 1972, Välivaara ja Saari1985, Kannanoja 2001Maastokäynnit: 11.9.2003 RV19. Mustalammi, Jämsä5 VK: SL 182624, 8 ha2144 06Mustalammi on Musta- ja Haukkavuorenvälissä oleva maisemallisestikomea, erittäin tummavetinen, suorantainenlampi. Mustalammin erottaaYläisestä Vuorijärvestä noin 20-30m levyinen kannas. Kannaksen halkikulkee pieni puro, joka saattaa olla ihmisenkaivama tai ainakin perkaama.Alueella asustaa majava. Lammenreunametsät ovat hyvin luonnontilaiset.Maisemaekologisesti lampeenliittyy eteläpuoleinen Mustavuorenkomea kuusikkorinne, jonka metsienkäsittelyssä tulisi ottaa huomioonmaisemalliset arvot. Kohde sisältyyvaltakunnalliseen Vororotin kallioalueeseen.Suositus: Mustalammi on maakunnallisestiarvokas pienvesi, jonka luonnontilaon hyvä. Ahtaimmalla pienvesirajauksellaalueen pinta-ala on noin 2ha. Lammen ja ympäröivien kalliorinteidenarvoa nostaa niiden sijoittuminenvaltakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle.Kirjallisuus: Lammi 1993, Husa ja Kontula1997Maastokäynnit: 4.6.2004 RV, KSU:n edustajat20. Myllykolun lehto, Jämsä5 VK: SL 182619, 2,4 ha2144 09Myllykolun lehto sijaitsee Arvajanpohjoispuolella, Säkkijärvestä PäijänteenTiirinselän Säkkilahteen laskevanMyllykolu-puron varrella. Kohteeseenkuuluu myös Myllykoluun Hattujärvestälaskevan puron alajuoksu.Kohteen poikki kulkee sähkölinja.Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvastalehdosta on rauhoitettu vuonna1991 0,9 hehtaaria.Puron yläosa on perattu ja lehtokasvillisuuttakasvaa kapealti ruoppauspenkereidenympärillä. Sähkölinjanalapuolella puro on luonnontilainenja kasvillisuus muuttuu hyvin reheväksija lehtolajistoa kasvaa laajemmallaalalla puron varrella. Kohde onsuurimmaksi osaksi kosteaa saniaisvaltaistalehtoa, mutta myös suurruoholehtoaesiintyy laikkuina. Lehtipuuvaltaisessapuustossa kasvaa lehmustaja lehdon alaosassa on jonkinverran maapuita ja lahoja pystypuita.Vanhoissa tiedoissa lehmustenmääräksi ilmoitetaan kymmenkunta,mutta vuosien 1999 ja 2004maastokäynneillä löydettiin vain yksirunkolehmus ja yksi juurivesa. Pensaskerroksessakasvavat mm. lehtokuusama,punaherukka, näsiä ja koiranheisi.Kenttäkerros on monilajinenja vaatelias. Saniaislajistoon kuuluvathiirenporras, metsäalvejuuri, korpialvejuri,metsäimarre, kivikkoalvejuuri,sananjalka ja hyvin runsaana kasvavakotkansiipi (5). Merkittävimpiä muitalajeja ovat mustakonnanmarja (2),tesma (4), lehto-orvokki (3), velholehti(3), lehtokorte (2), lehtoarho (3) ja lehtovirmajuuri.Alaosassa lehto rajoittuueteläpuolelta vanhaan avohakkuuseen.Puronvarren yläosassa olivuonna 1999 majavan kaatamia puitaja pato.Suositus: Myllykolu on kasvillisuudeltaanmerkittävä valtakunnalliseenlehtojensuojeluohjelmaan kuuluvalehtokohde. Rauhoitusaluetta tulisilaajentaa.Kirjallisuus: Nurmela 1979, Anon. 1982 a,Lehtojensuojelutyöryhmä 1988Maastokäynnit: 29.6.1999 RV, MS,4.6.2004 RV, KSU:n edustajat21. Vuorisjärvi – Hietajärvenpuronotko, Jämsä5. VK: SL 182618, 8,5 ha2233 05Kohteeseen kuuluvat Vuorisjärveneteläpään itärannalla oleva kalliojyrkänneja Hietajärvestä Vuorisjärveenlaskevan Salakkapuron varsi. Salakkapuronalaosa on kapealti luonnontilaistasaniaisvaltaista kosteaa ja tuorettalehtoa. Puusto on lehtipuuvaltaista(harmaa- ja tervaleppä). Kohtalaisenrunsaaseen pensaskerrokseenkuuluvat koiranheisi (2), tuomi (4) jalehtokuusama (3) sekä juurivesoistatyöntyvä lehmus (1). Lehmusta on aikaisemminollut runsaasti myös runkopuina.Kenttäkerroksen vaateliaitalajeja ovat isoalvejuuri (4), mustakonnanmarja(3), lehtomatara (3) ja pitkäpääsara.Lisäksi puron varrella, lähelläVuorisjärven rantaa, kasvaa maakunnallisestiuhanalaista korpisorsimoa(3). Puron eteläinen yläosa, tilan 1:93osalta, on menettänyt luonnontilansametsänhakkuun ja puron perkauksentakia.Kalliojyrkänteen näyttävällä veteentyöntyvällä eteläpään seinämälläkasvaa alueellisesti uhanalaista pahtanurmikkaa(3). Muita kalliojyrkänteenlajeja ovat mm. kissankello, karvakiviyrttija kallio-imarre. Jyrkänteenpohjoispää on metsäinen ja jyrkänteenalta hyvin louhikkoinen.Suositus: Salakkaojan pohjoisosa onpaikallisesti merkittävä lehtokohde,mutta muodostaa Vuorisjärven etelä-10