10.07.2015 Views

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

marja (2), tesma (2) ja lehtovirmajuuri.Savonmäki on kostean ja tuoreenlehdon edustava kohde.Suositus: Lehtokohteena Savonmäki onseudullisesti poikkeuksellisen edustava.Suojelullisesti arvokkain osa jää rinteessäolevan kostean juotin ympäristöön.Seutukaavarajaukseen kuului laajempimetsänsuojelualue. Maakuntakaavassarajausta voi supistaa kangasmaanosalta, mutta rajauksen tulisi kattaa arvokkain,kostean juotin ympäristössäoleva lehtoalue.Kirjallisuus: Kallio-Mannila 1984, Välivaara1988Maastokäynnit: 16.6.2004 RV, 9.9.2004 RV,maakuntakaavan ls-ryhmä, Risto Savonmäki34. Limpsingin rotkoalue,Keuruu5 VK: SL 249623, 11 ha2233 03Kohteeseen kuuluu Keuruun RoosinpohjassaKeuruun ja Jämsänkoskenrajalla sijaitseva jyrkkä kalliorinneja sen alapuolella oleva rehevä metsikkö,jossa on kahdesta lähekkäisestälehdosta koostuva kuusivaltainenlehtoalue. Rotkoalueen pohjalla virtaapuro. Lehtoalueen pensaskerroson melko vaatimaton, mutta lajistossatavataan kuitenkin lehtokuusamaa(2), tuomea, punaherukkaa (1) ja näsiää(2). Edustavassa kenttäkerroksessakasvaa mm. velholehteä (3), lehtoorvokkia(2), nuokkuhelmikkää, mustakonnanmarjaa(2), lehtomataraa (2),isoalvejuurta (3), tesmaa (2), kotkansiipeä(2) ja huopaohdaketta. Lehtoalueeltaon löydetty 1990-luvulla alueellisestiuhanalainen pussikämmekkä,jota ei kuitenkaan löydetty kesällä2004. Rotkoalueen eteläpään rinteelläon vielä 1980-luvulla kasvanutmaakunnallisesti uhanalaista sarjatalvikkia.Laji voi vielä kasvaa rinteellä,josta osa on hakattu, mutta lajia eilöydetty vuonna 2004. Komeapuustoisenalueen linnustoon kuuluvatmm. palokärki sekä kesällä 2004 lehtoalueenlaidalla pesinyt alueellisestiuhanalainen pohjantikka. Myös mäyräkuuluu alueen eläimistöön.Alue sisältyy valtakunnalliseen kallioalueeseenHuhkojärvi-Limpsinginjyrkänne ja alue liittyy koillisosastaanHuhkojärven Natura 2000 –alueeseen.Suositus: Limpsingin rotkoalue alue ongeologisesti ja luonnonsuojelullisestimaakunnallisesti arvokas. Alue muodostaayhdessä Natura-alueen kanssamerkittävän aluekokonaisuuden.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Kallio-Mannila1984, Välivaara 1989, Koski ja Lamminmäki1994, Husa ja Kontula 1997Maastokäynnit: 16.6.2004 RV35. Lintusyrjänharju, Keuruu5. VK: S/ha 249661, 41 ha2234 01Lintusyrjänharju on kahteen harjujaksoonliittyvä harjudeltan jäljellä olevaosa. Noin 50 m ympäristöstään kohoavadeltta on soranotolla tuhotunharjumaiseman ympäröimä. Varsinkinpohjoispuolella oleva soranottoon runnellut arvokasta muodostumaa.Soranotto näyttäisi kuitenkinolevan loppumassa ja ottoaluetta onosittain maisemoitu. Jäljellä on vielämaisemallisesti erittäin hieno eteläosaja länsirinne, joka näkyy vanhalleKeuruu-Mänttä –tielle. Deltan laellaon polku ja näköalapaikka, jostaavautuu näkymä pitkälle Keurusselälle.Muodostuman rinteillä on useitamuinaisrantoja ja kasvillisuus on pääasiassapuolukka- ja kanervatyypinkangasta.Suositus: Lintusyrjänharju on soranotostahuolimatta geologisesti ja varsinkinmaisemallisesti seudullisesti merkittäväharjukohde.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1981Maastokäynnit: 2.7.2004 RV, OR36. Kassinharju, Keuruu5. VK: S/ha 249662, 8 ha2234 02Kassinharju on Kaletossa Pohjoisjärvenlänsirannalla sijaitseva pieni, maisemallisestinätti harjuniemi, jonkahiekkarantoja on käytetty uimalana.Harjualue on nykyisin pohjavedenottamonsuoja-aluetta. Niemen itärannalleon rakennettu ja harjulla kulkeetie ja polkuja. Metsä on nuorta männikköä.Suositus: Kassinharju on geologisestija maisemallisesti paikallisesti arvokasharjukohde.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 2.7.2004 RV, OR37. Myllylän alue, Keuruu5. VK: SL 249625, 7 ha2234 02Myllylän alue sijaitsee AsunnallaAsunnanjärvestä laskevan Myllylänjoenvarrella. Arvokkain osa alkaaMyllylänkosken pieneltä nivalta ja jatkuu600-700 m alavirtaan. Yläosassahiekkapohjainen puro virtaa rauhallisestikapeassa ja jyrkkärinteisessäuomassa. Puuston valtalajina onkuusi, mutta puron varressa kasvaamyös mm. haapaa ja harmaaleppää.Pensaskerroksessa kasvaa tuomea jametsäruusua. Puron yläosassa aluerajoittuu männylle istutettuun vanhaanpeltoalueeseen.Myllylän talon kohdalla pudotus purouomassakasvaa ja vesi virtaa vuo-16

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!