mansikka sekä hyvin runsaina (5) kasvavatlillukka, sinivuokko ja kevätlinnunherne.Vanhoissa tiedoissa lehdostamainitaan myös alueellisestiuhanalainen pussikämmekkä. Lehtolaikkujen,joiden välisellä alueellakinkasvaa lehtolajistoa, puusto on kuusivaltaista.Kesällä 2004 niemen rannoillavaroitteli rantasipi.Suositus: Hiukeenniemi on geologisesti,maisemallisesti ja kasvistollisesti maakunnallisestimerkittävä harjuniemi.Kirjallisuus: Anon. 1981, Anon. 1982 a,Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 28.6.2004 RV59. Hevoshaankorpi,Kuhmoinen5 VK: SL 291626, 13 ha2144 07Hevoshaankorpi on Kuhmoisten kirkonkylänpohjoispuolella, Ryytjärvenpohjoispäässä sijaitseva ojittamatonkeidassuo. Suo on pääosinpuustoinen, mutta suon keskustassaon pienialaisia sara- ja lyhytkorsinevalaikkuja.Korven ja rannan väliinjää kapea kivennäismaakannas, jonkakautta kulkee ajoura ja jonka puustoaon hoidettu talousmetsänä. Itse suoneteläosa on pääosin isovarpurämettäja korpirämettä. Suon laiteilla onlisäksi korpea. Länsilaidalla on muurainkorpea,mutta suon pohjoispäässäja eteläosan itälaidalla on ravinteisempaaruohokorpea, jossa kasvaamm. isoalvejuurta, tervaleppää, järviruokoa,hiirenporrasta, tähtitalvikkia,hentosaraa, rätvänää, villapääluikkaa,herttakaksikkoa ja harajuurta. Ruohokorvenharvinaisin laji on kaislasara.Eteläpäässä on myös metsäkortekorpea.Suon ympärillä olevat kivennäismaa-alueeton suureksi osaksiavohakattu. Linnustoon kuuluvat ainakintaivaanvuohi, peukaloinen japalokärki.Suositus: Hevoshaankorpi on luonnontilaisuutensaja suotyyppiensä kannaltaseudullisesti merkittävä kohde,jolla on myös kasvistollista merkitystä.Rajauksesta voi jättää pois Ryytjärvenrannalle jäävän kivennäismaakannaksen,kunhan kannaksella ei suoritetatoimia, jotka voivat vaikuttaa suonvesitasapainoon.Kirjallisuus: Anon. 1978Maastokäynnit: 28.6.2004 RV60. Sarvaharju ja aarnihauta,Kuhmoinen5 VK: SL 291630, 13 ha2144 07Sarvaharju on katkeilevaan harjujaksoonkuuluva selänne, joka sijaitseeKylämällä hyvin voimakkaan kallioperätopografianluonnehtimassaympäristössä. Lounais-koillissuuntainenhyvin jyrkkärinteinen ja kapealakinenselänne on noin 35 m korkeaja suureksi osaksi lohkareinen.Kohteen kasvillisuus on pääasiassapuolukka- ja kanervatyypin kangasta,mutta selänteen rinteiden kasvillisuuson paikoin rehevää ja lajistoonkuuluvat mm. häränsilmä, kissankäpälä,valkolehdokki, metsävirna,kevätlinnunherne, kielo, keltatalvikki,kultapiisku ja sananjalka. Selänteenpohjoisosan puusto on nuorta,mutta keskeisin osa selänteestä onkomeaa, vanhaa männikköä. Ympärilläon avohakkuita.Suositus: Sarvaharju on geologisesti jamaisemallisesti vähintään seudullisestimerkittävä harjuselänne. Selänteenmerkittävimpien arvojen suojelu onnistuumaa-aineslailla, mutta maisemallisestija kokonaisuuden kannalta olisitoivottavaa, että myös selänteen vanhapuusto säilyisi.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 28.6.2004 RV61. Kelkkasuo, Kyyjärvi5 VK: SL 312619, 23 ha2331 04Kelkkasuo on <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ja Karstulanrajalla sijaitseva ojittamattomanasäilynyt Pohjanmaan aapasoihinkuuluva neva-alue. Kelkkasuo on osalaajemmasta ojitetusta ja turvetuotantokäyttöönotetusta suoalueesta.Suo liittyy kiinteästi maakunnan, Kyyjärvenja Karstulan rajalla olevaan torisaarenhistorialliseen rajapyykkialueeseen.Kelkkasuo on pääosin karunoloistarahkanevaa ja -rämettä. Ojittamattomanalueen koillisosassa kasvillisuuson jonkin verran suursaraisempaa.Suo on todennäköisesti kuivunutympäröivien ojitusten ja turvetuotannontakia ja keskiosassa kasvaaharvakseltaan pientä mäntyä.Kasvilajisto on karuhkoille ja keskiravinteisillenevoille ja rämeille tyypillistä,mm. tupasvillaa, jouhisara, rahkasara,pullosara, maariankämmekkä,isokarpalo, suokukka, mutasara, leväkköja raate.Suositus: Yksinään Kelkkasuon ojittamattomallaosalla on vain paikallistamerkitystä. Yhdessä suohon liittyväntorisaaren rajapyykkisaarekkeen kanssakohde muodostaa luontokohteen,jolla on varsinkin kulttuurihistoriallistaarvoa.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 4.8.2004 RV62. Ähtyrinpuro, Kyyjärvi5 VK: SL 312618, 2 ha2331 11Ähtyrinpuro on Kyyjärven kirkonkylänkaakkoispuolella Patamakankaanja Ähtyrinpuronkankaan välistä KyyjärvenTervaselälle laskeva puro. Osittainjyrkkärinteisessä uomassa mut-24
kittelevan metsäpuron suojelullisestimerkittävä osa sijaitsee Haavistonmäentien pohjoispuolella ennenTuomelan taloa.Purouoman länsipenkka on jyrkkäja 5-7 m korkea. Länsirinteen tyvelläon lähteitä, joista isoimmassa on selväavovesisilmäke. Lähteen luokse tuleepolku ja lähteen läheisyydessä onpenkki. Itse puro on perkaamaton jauoman pohjalla kasvava puusto onluonnontilaisenkaltaista lehtipuuvesakkoa,jossa kasvaa mm. tuomea jaraitaa. Puron itäpuoleinen metsä ontaimikkoa, mutta puronrannan vesakkoon säästetty metsänkäsittelyssä.Pohjoiseen päin mentäessä purouomanpenkka loivenee. Kasvillisuudenmerkittävin tekijä on lähteisyys,jonka vaikutus on nähtävissämelko laajalla alueella. Mainittavinlaji on alueellisesti uhanalainen korpinurmikka,jota kasvaa lähdepinnallanoin 10 neliömetrin alalla. Muita lähteisyydestäja ravinteisuudesta kertovialajeja ovat suokeltto, mesiangervo,ojakellukka, suo-ohdake, korpikaisla,sudenmarja ja tuppisara, harajuurija villapääluikka. Purouoman linnustoonkuuluu pyy.Suositus: Ähtyrinpurolla on perkaamattomanapurona ja lähteikkönä luonnonsuojelullistamerkitystä. Kohde soveltuupieneksi luonnonsuojelualueeksi,mutta kohteen pienvesi- ja kasvistoarvotvoidaan ottaa huomioon ja säilyttäämyös metsäsuunnittelun avulla.Kirjallisuus: Harvisalo ja Raatikainen 1989,Lammi 1993Maastokäynnit: 4.8.2004 RV63. Simunankoski, Laukaa5. VK: SL 410624, 19 ha3212 12Simunankoski on Leivonveden jaKuusveden välissä oleva runsasvetinenkoskialue, jonka läpi virtaa Rautalamminreitin vedet. Simunanniemenlänsityvellä on uimaranta, jonkapohjoispuolella on pieni, vanha, koivuakasvava peltokaistale. Pellon jälkeenon komea kuusikko, joka on varjoisaalehtomaista kangasta. Koskenranta-alue on rehevää ja näyttävääisopuustoista koivu- ja mäntykangasta.Kosken laidalla on pitkospuusaareke.Myös Koskensaari ja Haapaniemenranta-alueet ovat hienoa metsikköä.Simunanniemen keskiosa onpuhtaampaa mäntykangasta.Rantametsä on lehtomaista ja sielläkasvaa monia punaherukkapensaitasekä mm. metsäruusua, mesiangervoa,lillukkaa, hiirenporrasta, katajaaja suuria rantatervaleppiä.Kosken yli Haapaniemeen, missä onyhtiön lomarakennus, kulkee riippusilta.Riipusillalle tulee niemen läpipuomilla suljettu autotie. Rannansuuntaisesti on rakennettu aita, jonkatakana kulkee kalastuspolku. Simunankoskenkalastoon kuuluvat taimenja harjus ja koski on poikastuotantoaluetta.Suositus: Simunankoski on maisemallisestija rantametsiltään hieno ja kalataloudellisestiarvokas koskialuekokonaisuus,jolla on valtakunnallista merkitystä.Alueen rantametsiköt tulisi säilyttäänykyisellään, harkitut rantametsienhoitotoimenpiteet ovat mahdollisia.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 bMaastokäynnit: 26.6.2003 RV, MS64. Muorinmäki, Laukaa5. VK: S/ha 410663, 39 ha3212 09Muorinmäki on maantien varrella olevakapeaselänteinen harjualue, jokakuuluu <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> reunamuodostumavyöhykkeenitäosan todennäköiseensaumamuodostumajaksoon.Loivahkorinteinen ja pyöreälakinenselänne on noin 15 m korkea.Alueen eteläosassa selänteen poikkimenee sulamisvesiuoma. Harjurajauksenkoillisosassa kasvaa varttunut,kaunis mäntymetsä ja alue onsäilynyt hyvin luonnontilaisena. Koillispäässäselänteen päällä on tekopohjavesialue,jossa on muutamiatoiminnassa olevia vesiputkilinjoja.Suurin osa alueesta on puolukka- jakanervakangasta, mutta kasvillisuusoli selvästi muuttunut veden juoksutukseenkäytettyjen vesiputkilinjojenympärillä. Harjulla on vain pieniäjäkälävaltaisia alueita. Aikaisemminmainitusta jäkälänkeruusta ei näkynytkesällä 2003 merkkejä.Alueen lounaisosa, lähes puolet aluerajauksesta,on avohakattu. Geologisetarvot ovat kuitenkin säilyneetmyös lounaisosassa.Suositus: Muorinmäki on maisemallisestihieno ja geologisesti arvokas harjualue.Tekopohjavesialue antaa harjualueelleseudullista lisäarvoa pohja- jatalousveden suojelun kannalta.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 26.6.2003 RV, MS65. Kirves-, Kivi- jaLokkisaaret, Laukaa5 VK: SL 410632, 26 ha3212 11Saaret ovat maisemallisesti merkittäviä,rakentamattomana säilyneitä Lievestuoreenjärveneteläosassa olevialinnuston muutonaikaisia levähdyspaikkojaja pesimäalueita. Lokkisaaretovat karikko- ja kivirantaisia pikkusaariaja luotoja pohjoiseen avautuvanselkäveden äärellä. Kivi- ja varsinkinKirvessaari ovat puustoisia, lähelläLievestuoreen asutusta oleviakivirantaisia saaria. Saaret ovat en-25
- Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
- Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
- Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
- Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
- Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
- Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
- Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
- Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
- Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
- Page 20 and 21: kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa le
- Page 22 and 23: 52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 27
- Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
- Page 28 and 29: Suositus: Kohde on tienrakentamises
- Page 30 and 31: sinkin korpiluonnon takia suojelun
- Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
- Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
- Page 36 and 37: 92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL60
- Page 38 and 39: unsaasti valkopiirtoheinää ja muu
- Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
- Page 42 and 43: Suositus: Nisulan puronvarsilehto o
- Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
- Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
- Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
- Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
- Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
- Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
- Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
- Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
- Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
- Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315