kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa lehtolajistoa.Lehdon linnustoon kuuluvat ainakinpunakylkirastas, mustapääkerttu japunavarpunen.Suositus: Lehdon yläosa on menettänytsuojeluarvonsa, mutta alaosa onhyvin edustavaa tuoretta lehtoa, jollaon maakunnallista merkitystä. Alaosassarajausta tulisi laajentaa länsipuolellaylemmäksi Oitinmäen rinteeseen.Kuusen työntyminen itäpuoleltalehtoon tulisi estää.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 25.6.2003 RV, 22.8.2003 RV,9.9.2004 RV, maakuntakaavan ls-työryhmä47. Mäyrämäen lehto,Korpilahti5 VK: SL 277626, 1,7 ha321108Mäyrämäen lehto on RutalahdestaYlä-Sydänmaalle menevän tien varrellasijaitseva puronvarsi- ja rinnelehto.Suurin osa lehdosta on kosteaasaniaislehtoa, jossa valtalajeinaovat kotkansiipi (5) ja hiirenporras(5). Rinteen yläosassa on myös tuorettalehtoa. Luonnontilaisena säilyneessälehtipuuvaltaisessa puustossaon runsaasti tuomea ja harmaaleppää,mutta myös muutamia lehmuksia.Varsin peittävässä pensaskerroksessakasvaa tuomen lisäksinäsiää (2), lehtokuusamaa (3) ja koiranheittä(2). Kenttäkerroksen vaateliaaseenlajistoon kuuluvat lehtokorte,tesma (4), isoalvejuuri (3), lehto-orvokki(2), lehtomatara (2), lehtoarho,lehtopalsami, velholehti, kaiheorvokkija koiranvehnä (2).Lehtoalue jää tien ja sähkölinjan väliin.Lehdon koillispäässä on tie ja lieteallasalue.lehto kuuluu valtakunnalliseenlehtojensuojeluohjelmaan jaNatura 2000 –verkostoon.Suositus: Tien, lieteallasalueen ja sähkölinjanväliin jäävä valtakunnallinen lehtokohde,joka on lehtotyypiltään edustavaja luonnontilaltaan hyvä. <strong>Seutukaavan</strong>aluevarauksen koillisin osa,joka ei ole lehtoa, voidaan jättää rajauksenulkopuolelle.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Lehtojen-suojelutyöryhmä 1988Maastokäynnit: 25.6.2003 RV48. Rouvinmäen lehto,Korpilahti5 VK: SL 277625, 2,5 ha321108Lehto sijaitsee Oittila-Rutalahti –tieneteläpuolella, Rouvinmäen jyrkkienseinämien rajaamassa kanjonissa virtaavanpuron varrella. Kohde sisältyyvaltakunnalliseen kallioalueeseenRouvinmäki-Lehtimäki. Keskeisin osalehdosta (suurin osa tilan 4:80 alueesta)on avohakattu. Hakkuualueen valtalajeinaovat vadelma ja maitohorsma,mutta lehtolajisto on kuitenkinsäilynyt paikalla. Lehtipuusto on valtaamassaalaa kivikossa piilopuronavirtaavan puron varrella, mutta alueelleon nousemassa myös pieniäkuusta. Saniaisista runsaimpana kasvaahiirenporrasta (5), mutta myöskotkansiipeä on kohtalaisesti (3). Muitavaateliaita kenttäkerroksen lajejaovat lehtomatara (3), mustakonnanmarja(2), kaiheorvokki (2), lehtokorte(4), tesma (3), sudenmarja, lehtoorvokki(2), kevätlinnunherne, lehtoarho(1) ja velholehti (5; hyvin runsas,mutta yksilöt ovat pieniä ilmeisestihakkuun aiheuttaman kosteudenvähenemisen takia). Pensaskerroksenlajeja ovat tuomi (3), koiranheisi(2), metsäruusu (1) ja lehtokuusama(1). Aikaisemmin alueella kasvaneitapienen runkopuun koon saavuttaneitalehmuksia ei löydetty. Maastokäynnillähavaittiin vain yksi lehmuksenjuurivesa.Aluerajauksen pohjoisimman osaneli tien lähialueen puusto on säilynytluonnontilaisen kaltaisena. Alueeneteläisin osa eli puron yläosa (tila4:212) on myös luonnontilaisen kaltaistasaniaiskuusikkoa (lähinnä OMTkangasta),jonka lajistossa kasvaamm. hiirenporrasta, korpi-imarretta,metsäimarretta, lehtomataraa, koiranheittäja mesiangervoa.Aluerajauksen itälaidalla kulkee ajoura,jonka yksi haara ulottuu pahastivarsinaiselle lehtoalueelle. Ajourakulkee rajauksen yläosan länsipuolelletilan 4:212 alueella olevalle avohakkuualueelle.Suositus: Lajistoltaan edustava lehtokohde,jonka maakunnallista arvoa onalentanut luontoarvot huomioon ottamatonmetsänhakkuu. Alueen luonnontilaatulisi suunnitelmallisesti ennallistaa.Kohteen arvoa nostaa sen sijoittuminenvaltakunnalliselle kallioalueelle.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Husa ja Kontula1997Maastokäynnit: 25.6.2003 RV49. Tiaisenmyllyn lehto,Korpilahti5 VK: SL 277624, 0,4 ha3211 05Lehto sijaitsee Oittila-Rutalahti –tienpohjoispuolella, Tiaisen talon ohi PäijänteenPajulahteen laskevan puronvarrella. Lehdon yleisilme on säilynytryteikköisenä, lehtipuuta kasvavanakosteana saniaislehtona. Puron molemmillapuolilla jyrkänteen laidoillakasvillisuus muuttuu tuoreeksi lehdoksi.Luonnontilaisuus on säilynytlukuun ottamatta Tiaisen talon lähi-20
ympäristöä, jossa puronvarsi on siistittypuistomaiseksi. Lehdon eteläpäässäsijaitsee hyväkuntoinen myllyrakennussiltoineen ja rappuineen.Lehdon valtapuuna on harmaaleppä.Lehdossa kasvaa myös muutamarunkopuulehmus. Pensaskerrokseenkuuluvat lehtokuusama (3), punaherukka(3), näsiä (3), koiranheisi (2)ja tuomi (4). Kenttäkerroksen vaateliaitalajeja ovat runsaana kasvava lehtopalsami(4), hiirenporras, kivikkoalvejuuri,lehtokorte (4), mustakonnanmarja(3), sudenmarja, lehtoarhoja kevätlinnunherne. Aikaisemmin ilmoitettuakotkansiipeä ei havaittukesällä 2003.Lehdossa kesällä 2003 havaittuja lintulajejaolivat peippo, punakylkirastas(pesä), sirittäjä (varoitteleva) ja lennossanähty varpushaukka.Suositus. Tiaisenmylly on pieni, muttaluontoarvoiltaan säilynyt ja suojelullisestimaakunnallisesti arvokas lehtokohde.Pohjoisosan piha-alue tuleepoistaa rajauksesta. Kohteen lisäarvonaon vanha myllyrakennus.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 a,Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 25.6.2003 RV50. Kulperinkangas,Korpilahti5. VK: SL 277635, 2 ha3211 03Kohde sijaitsee Korpilahden kirkonkylänpohjoispuolella Pirtti- ja Myllyjärvistälaskevan Korpijoen varrellaKulperinkankaalla. Puron eteläpuoleinenrehevä rinne kasvaa järeääkuusikkoa ja rinteellä on tihkupintaisiajuotteja, joilla kasvaa mm. kaislasaraa,suokelttoa ja isoalvejuurta. Kurunpohjalla kiemurtelee puro, jonkavarrella on saniais- ja suurruoholehtoasekä tulvaista luhtaa. Rajauksenlänsipäässä kuru on kapea ja kivisessäpurossa on pieni koskipaikka. Itäpäässäkuru levenee ja puro kiemurteleelehtomaisessa tulvapensaikossa,jonka valtalajeja ovat mesiangervo(5) ja hiirenporras (5). Itäpäästä rinteenalta löytyi selviä merkkejä myöslähteisyydestä.Puron varrella itäosassa kasvaa runsaastimaakunnallisesti uhanalaistasiperiansinivalvattia (4) (kuva 2). Puronvarrella kasvavia muita harvinaisiatai vaateliaita lajeja ovat pitkäpääsara,kaislasara (3), tesma (3), kotkansiipi(4), lehtotähtimö (2), mustaherukka(1), purolitukka (2), suokeltto (4), lehtokorte(2), kevätlinnunsilmä (1), korpisorsimo(2), lehtoarho (2), lehtomatara(1) ja isoalvejuuri (3). Lajeista korpisorsimoon maakunnallisesti uhanalainen.Kurussa kesällä 2004 tavattuja lintujaolivat punatulkku, peippo, töyhtötiainen,lehtokerttu ja punakylkirastas.Kurun pohjoispuoleinen rinne olisuurimmaksi osaksi istutusmännikköä.Etelärinteen päällä oli puiden välistäsiintävä avohakkuualue. Kurunpohjalta itäpäästä oli hakattu vanhaapuustoa ja kurun laidalle oli kaivettuoja, mutta kokonaisuutena kohde onsäilynyt etelärinteineen luonnontilaisenkaltaisena ja on maisemallisestiyhtenäinen.Suositus: Kulperinkankaan puronvarsion luontotyypeiltään ja lajistoltaanmaakunnallisesti arvokas, lähteinenlehtokohde. Puronvarren lisäksi eteläpuoleinenrinne tulisi säilyttää luonnontilaisena.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 1.7.2003 RV, 10.8.2005 RV51. Lahnajärvi, Korpilahti5 VK: SL 277632, 35 ha2233 11Lahnajärvi on Leustun viljelymaisemassaoleva avovetinen, mutta osittainruohottunut lampi. Varsinkin länsirannanlahdet ovat kasvillisuudenvaltaamia ja osin suorantaisia. Lammenlänsirannalla olevan peltoaukeanja vesirajan välissä on pajukkoaym. pensaikkoa kasvava hyvä suojavyöhyke.Länsirannalla on lisäksi kaunistalaidunaluetta. Järven rantaa kiertäävaihtelevan levyinen, epäyhtenäinensaravyöhyke, jossa kasvaa myösjärvikortetta ja leveäosmankäämiä.Järven itäranta on melko yhtenäistämetsäaluetta. Rakentamista on lähinnälammen pohjoisrannalla.Lammen linnusto on hämmästyttävänmonipuolinen. Sorsalajistoon(sukeltajat ja puolisukeltajat) kuuluuuseampia pareja sinisorsia, taveja,telkkiä, haapanoita sekä ainakin joinakinvuosina tavatut heinätavi ja tukkasotka.Järven rannoilla ja rantapelloillapesiviä kahlaajia ovat kuovi, töyhtöhyyppä,rantasipi, taivaanvuohi jamahdollisesti liro. Lokkilinnuista merkittävimpiäovat muutaman kymmenenparin yhdyskuntana pesivät nauru-ja pikkulokki. Lisäksi länsirannallapesii laulujoutsenpari ja rantapelloillatavattiin maastokäynnillä keltavästäräkki.Suositus: Lahnajärvi on seudullisesti arvokaslinnustonsuojelukohde. Erityisestilajiston monipuolisuus ja lokkiyhdyskunnatnostavat lammen arvoa. Lammenlänsiosa on kuitenkin selvästi linnustollisestiarvokkaampi kuin itäosa.Suojeluarvojen turvaamiseksi riittäneelänsiosan jättäminen rakentamisentai muun linnuston pesinnän kannaltahäiritsevän maankäyttömuodonulkopuolelle.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 18.5.2000 RV, MS, 17.5.2004 RV21
- Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
- Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
- Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
- Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
- Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
- Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
- Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
- Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
- Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
- Page 22 and 23: 52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 27
- Page 24 and 25: mansikka sekä hyvin runsaina (5) k
- Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
- Page 28 and 29: Suositus: Kohde on tienrakentamises
- Page 30 and 31: sinkin korpiluonnon takia suojelun
- Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
- Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
- Page 36 and 37: 92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL60
- Page 38 and 39: unsaasti valkopiirtoheinää ja muu
- Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
- Page 42 and 43: Suositus: Nisulan puronvarsilehto o
- Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
- Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
- Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
- Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
- Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
- Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
- Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
- Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
- Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
- Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315