Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

ämeistä osa on ojitettu. Kasvillisuuson niukka- ja keskiravinteista, ja alueellaon ainakin yksi punakämmekkäesiintymä.Vesilahdensuo on linnustoltaan seudunarvokkain suo. Suon tyyppilajistoaovat kurki, kuovi, taivaanvuohi,liro, töyhtöhyyppä, valkoviklo, keltavästäräkkija niittykirvinen. Lisäksi linnustoonkuuluvat mm. pohjoiset lajitpikkukuovi ja kapustarinta sekä ainakinmuuttoaikoina metsähanhi, mustaviklo,suokukko ja jänkäkurppa. Parhaimpinavuosina pikkukuoveja onollut kuusi paria.Suon maisemallinen arvo on merkittäväalueen läpi kulkevalta tieltäavautuvan näkymän vuoksi. Myösmarjasuona ja virkistyskohteena suoon melko hyvä. Vesilahdensuo kuuluuvaltakunnalliseen soidensuojeluohjelmaanja Natura 2000 –verkostoon.Seutukaavarajaukseen kuuluvaluoteisosa, joka on voimakkaasti ojitettuarämettä ja talousmetsänä hoidettuamännikkökangasta, ei sisällysuojeluohjelmaan eikä Naturaan.Suositus: Vesilahdensuo on valtakunnallisestiarvokas suokohde, mutta varsinkinsuon länsi- ja luoteislaidan ojituksellaon haitallinen vaikutus suon vesitasapainoon,mikä ajan kuluessa heikentääsuon luonnontilaa. Seutukaavarajaukseenkuulunut luoteisosa, jokaon menettänyt luontoarvonsa ojituksentakia, voidaan jättää suojelualuerajauksestapois. Laitaosien ennallistaminenturvaisi kuitenkin pitkällä tähtäykselläsuon luontoarvojen säilymisen.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1975, Sulkavaja Sulkava 1992Maastokäynnit: 15.6.2004 RV85. Könkköjoki, Petäjävesi5. VK: S 592600, 9 ha2234 08Jämsän reitin yläosassa sijaitsevaKönkköjoki on Huhtiasta Karikkoselänpohjoisosaan laskeva pienimuotoinenvirtavesi. Joen varrelle jää pieniäpeltokaistaleita, mutta pääosinjoen rannat ovat metsäisiä. Varsinkinalajuoksun rannat ovat reheviäja lehtipuuvaltaisia, jopa lehtomaisia,kasvaen harmaaleppää, punaherukkaa,sudenmarjaa ja saniaisia. Yläosanpuusto on kuusivaltaisempaa. Maisemallisestiviehättävä jokiuoma, jonkaleveys on 4-5 m, on luonnontilassa.Joessa vuorottelevat vuolasvirtaisetpikkukosket ja suvantopaikat. Talvellajoella asustaa koskikaroja.Joen taimenpoikastuotanto on ollutpoikkeuksellisen hyvää tasoa ja jokion ollut pitkään yliopiston kalataloudellisenatutkimuskohteena. Joki onyleinen virkistyskalastuskohde, jonkasaalislajina on järvitaimen. Viime vuosinajokeen on istutettu myös harjusta.Joen merkittävään vesiperhoslajistoonkuuluu yksi valtakunnallisestiuhanalainen laji ja neljä silmälläpidettäväälajia.Suositus: Könkköjoki on kalataloudellisestimaakunnallisesti merkittävä virtavesija sillä on merkitystä virkistyskalastuskohteena.Kirjallisuus: Anon. 1982 b, Kovanen 2004,Keski-Suomen ympäristökeskus 2005Maastokäynnit: 2.8.2004 RV86. Karhunahdas, Petäjävesi5. VK: SL 592617, 11 ha2243 04Multian puolelta ojitetuilta soilta vetensäsaava Sahinpuro ahtautuu Petäjävedenpuolelle ahtaaseen, jylhienkallioseinämien rajaamaan rotkolaaksoon,Karhunahtaaseen. Mannerjäänsulamisvedet ovat virranneet pohjoissuuntaistarotkoa pitkin puhdistaensen irtonaisesta materiaalista. Perimätiedonmukaan paikka on saanutnimensä muinaisten erämiesten karhunpyynnistä.Paikalla on ollut myösmylly. Nykyisin pienehkön rotkolaaksonpurossa on rauhallisia suvantojasekä niiden välisiä koskipaikkoja. Kalliometsätovat osaksi kuusivaltaisia.Suurimman, itäpuoleisen, kallioseinämänpäälle on rakennettu retkeilijöitävarten laavukatos ja puusee. Alueellaon opastettu noin 600 m pitkä polkureitti.Rotkolaaksosta puro jatkaa matkaansaluonnontilaisena.Suositus: Karhunahdas on geologisestimaakunnallisesti arvokas rotkolaakso,jolla on lisäksi pienvesiarvoja. Seudullisestimerkittävällä, luonnonkauniillaretkikohteella on myös kulttuurihistoriallistaarvoa.Kirjallisuus: Anon. 1972, Lammi 1993,Kananoja 2001Maastokäynnit: 27.8.2004 RV87. Ala-Peninginjärvi,Pihtipudas5 VK: SL 601633, 45 ha3321 04, 07Peninkissä Elämäjärven koillispuolellasijaitseva Ala-Peninginjärvi on pitkälleumpeenkasvanut erämainenlinnustonsuojelukohde, jonka kauttavirtaa Peninginjoki. Kesällä alue onitäosaltaan märkää luhtanevaa ja avovettäon lähinnä vain länsiosan keskustassa.Keväällä alueella on kuitenkinrunsaasti rantametsiin työntyviätulvavesiä, jotka tekevät alueesta erikoisen.Järvellä on laajat sara- ja kortevyöhykkeet.Alue on vaikeasti havainnoitavissa,eikä alueella ole tehtytarkkoja linnustolaskentoja. Alueenlajistoon kuuluvat mm. laulujoutsen,valkoviklo, liro, metsäviklo, sinisorsa,32