Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

More documents

Recommendations

Info

sinkin korpiluonnon takia suojelun arvoisia.Arvokkaimpia osia ovat puronvarsisuonkeskiosa ja puronvarren yläosaKumuslampineen.Kirjallisuus: Anon. 1978Maastokäynnit: 30.6.2000 RV, MS, 17.6.2004RV78. Kankaisvuoren vaahterat,Luhanka5 VK: SL 435633, 1,3 ha3122 03Luhangan kirkonkylän eteläpuolella,ns. maisematien (tie 612) varrella sijaitsevanKankaisvuoren kaakkoisjuurellaon vaahteraa kasvava lehto, jokaon voimakkaasti kuusettunut. Lähellätilarajaa tiukassa nuoressa kuusikossakasvaa ainakin yhdeksän runkopuuvaahteraa,joista muutamatovat varsin paksurunkoisia ja vanhoja.Isoimpia puuyksilöitä on pidetty<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> suurimpina luonnonvaraisinavaahteroina. Lisäksi alueellakasvaa runsaasti hentoja vaahterantaimia. Lähiympäristö on kuusta kasvavaatalousmetsää ja vaahteroidenlähellä on ajoura.Alue on lehtoa, vaikka kuusettumisentakia lehtolajisto on vähentynytja pensas- ja kenttäkerros ovat vaatimattomia.Kesällä 2004 pensaskerroksessakasvoi vielä mm. lehtokuusamaa,herukkaa ja näsiää. Kenttäkerroksenvaateliaimpia lajeja olivatkurjenkello, purtojuuri, lehto-orvokkija kaiheorvokki. Ainakin 1980-luvullaalueella on kasvanut lisäksi mm.mustakonnanmarjaa, lehtopähkämöä,tesmaa ja lehtokortetta.Vaahteroiden länsipuolella Kankaisvuorenrinteen juurella kasvaa myöslehmusta. Kahdessa, ilmeisesti juurivesoistasyntyneessä ryppäässä kasvaayli kymmenen runkopuuta. Kohdesijoittuu valtakunnallisen Kankaisvuoren-Sikovuorenkallioalueenrajalle.Suositus: Lehtona kohde on kärsinytvoimakkaasta kuusettumisesta ja onvain paikallisesti arvokas. Jalopuumetsikkönäkohde on yhä arvokas ja voi lukeutualuonnonsuojelulaissa tarkoitettuihinjalopuumetsiköihin. Alue on talousmetsää,mutta kohdetta pystyisikehittämään maakunnallisesti harvinaisenavaahterametsikkönä. Metsänhoidossatulisi vanhojen runkopuidenlisäksi ottaa huomioon poikkeuksellisenrunsas vaahterataimikko.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989, Husa ja Kontula1997Maastokäynnit: 25.8.2004 RV79. Raatelampi, Multia5. VK: SL 495622, 10 ha2234 06Kohteeseen kuuluvat Kollinperällä sijaitsevaRaatelampi ja sen ympärilläoleva lähes ojittamaton suoalue.Luhtarantaisen lammen ympärillä onneva-alue, joka on osaksi ravinteistasara – ja rimpinevaa. Suon laiteet ovatisovarpurämettä ja tupasvillarämettä.Itälaidalla on riukumaista koivua kasvavaaturvekangasta. Lammen eteläpuolellamutkittelee epämääräinenpiilopuro, jonka länsireunalla on koivuvaltainenmetsikkö. Suon kaakkoisnurkkauksessaon pieni, vanha ojitettualue.Lammen koillislaidan suursaranevallakasvaa valtakunnallisesti silmälläpidettävääpunakämmekkää,jonka lukumääräksi laskettiin kesällä2003 vähintään 31 kukkivaa yksilöä.Myös edellisvuotisia kukkavanojanäkyi suolla. Paikalla kasvaa myösharvinaista äimäsaraa, jota oli kesällä2003 melko niukasti. Muita suonlajeja ovat mm. raate, tähtisara, juurtosara,tupassara, tupasluikka, maariankämmekkä,pitkälehtikihokki ja villapääluikka,jota kasvaa lammen eteläpuolellamelko runsaasti.Linnustoon kuuluvat kurki, kulorastas,sirittäjä, lehtokerttu, taivaanvuohija niittykirvinen.Suositus: Raatelampi on turvetuotantoalueidenja ojitettujen suoalueidenkeskellä oleva maisemallisesti viehättäväsuo, joka on kasvistollisesti arvokas.Kohteella on myös pienvesi- ja linnustoarvoa.Kohteen luonnontilassa ei ole tapahtunutmuutoksia ja kohde on seutukunnallisestiarvokas.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS80. Hallinmäen puronotko,Multia5. VK: SL 495627, 2 ha2243 01Multian kirkonkylän eteläpuolellaHallinmäen rinteessä sijaitsee vähävetinenpurojuotti, jonka ympärilläkasvaa rehevää MT- / OMT-kangasta.Rinteen puusto on tasaikäistä jajäreäpuustoista kuusikkoa, jonka seassakasvaa vain muutamia koivuja.Purojuotti lähiympäristöineen näkyymaastossa lähinnä saniaisten, pääasiassaisoalvejuuren (4) runsautena. Isoalvejuurtalukuun ottamatta vaateliaslehtolajisto on hyvin vähäistä.Rinteen alaosassa kohteen yli on rakennettumetsätie. Tien alapuolellapuro jatkuu ojana ja maasto on lähinnäsaniaiskorpea. Tien penkalla ja alapuolellakasvaa jonkin verran kotkansiipeä(2), jonka pääkasvusto on ilmeisestijäänyt tien alle.Vuoden2004 syksyllä tarkistettiinJouko Pihlaisen opastuksella Musta-30
lahteen lännestä laskevan puron varsi,joka sijaitsee etelämpänä Hallinmäenrinteellä kuin seutukaavan aluevaraus.Järeässä kuusikkorinteessä onpuronvarsilehto, jossa kasvaa mm.kotkansiipeä (4), lehtomataraa (3),lehtokuusamaa (2), näsiää (2), mustakonnanmarjaa(3) ja lehtokortetta (3).Tämä puronvarsi on selvästi lehtokasvillisuudeltaanseutukaavaan merkittyäkohdetta parempi.Suositus: Seutukaavassa olevan purojuotinsuojelullista arvoa voidaan pitäävain paikallisena. Laajemmin Hallinmäenrinne on sinänsä näyttävää,järeäpuustoista metsikköä, mutta selvästitalousmetsää. Seutukaavakohdeja varsinkin kesällä 2004 tarkastettupuronvarsilehto tulisi ottaa huomioonmetsähoitotoimissa paikallisesti arvokkainakohteina.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS, 4.10.2004RV, Jouko Pihlainen81. Tamppikoski, Multia,Keuruu5. VK: S 495600, 5 ha2232 12Tamppikoski on Multian ja Keuruunrajalla sijaitseva Keuruun reitin edustavakoskijakso, joka on kalataloudellisestikunnostettu ja jolle on laadittukalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma.Koskireitillä elää taimen.Vuolas koski on rannoiltaan hieno,pääosin kallio- ja kivirantainen. Koskenitäpuoleiset rannat ovat luonnontilaistametsikköä. Länsirannallakulkee kalastuspolku ja keskivaiheillaon kalamaja, mutta koski ei ole yleisenluvanmyynnin piirissä. Koskenlänsirannan eteläpäässä sijaitsee talosekä muuta rakentamista ja tie kulkeelähellä kosken rantaa. Kosken yläosanrannoilla näkyy kiviä, jotka ilmeisestiovat väylän vanhasta perkauksesta.Kosken rannoilla kasvaa mm. kurjenmiekkaaja pesii rantasipi.Suositus: Tamppikosken luonnontilassatai maisemassa ei ole tapahtunut haitallisiamuutoksia. Kohde on kalataloudellisestimaakunnallisesti merkittävävirtavesi. Lounaisosan rakennettu aluevoidaan poistaa rajauksesta.Kirjallisuus: Anon. 1982 b, Kovanen 2004Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS82. Kurenkoski, Multia5. VK: S 495601, 3,5 ha2241 10Kurenkoski on Vähä Multiajärven länsipäästälähtevässä Multianjoessa vapaanavirtaava pieni koski, josta saadaansaaliiksi taimenta ja harjusta.Maisemallisesti vaikuttavan koskenyli kulkee hiekkatie ja kosken rannoillaon mm. matkailuun liittyvää rakentamista.Multianjoki koskineen on kunnostettuja se on yleisenä virkistyskalastuskohteena.Tien yläpuoleinen osa rannalla kulkevinepolkuineen on viehättävää, virkistyskäyttöönsopivaa aluetta. Tienalapuolella koski virtaa aluksi louhikossa,mutta jatkuu hitaasti virtaavanasuvantona, jonka rannat ovatpajukkoisia. Kosken rannalla kasvaamm. ruusuruohoa ja lehtosinilatvaa.Suositus: Kurenkoski on pikkunätti virtavesi,jolla on kalataloudellisesti ja virkistyskäytöllisestiseudullista merkitystä.Kaavakohteena Kurenkoski tukee kunnantavoite 2 –ohjelman mukaista erikoistumisvalintaa.Kirjallisuus: Anon. 1982 b, Kovanen 2004Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS83. Koppelojärvi, Multia5 VK: SL 495618, 16 ha2241 08Koppelojärvi on Multian luoteisosanerämaisella alueella oleva umpeenkasvanutjärvi, joka nykyisin on vetistärimpinevaa ja suursaranevaa. Eteläpäänkeskellä on pieni, sarakasvustojenkirjoma avovesilampare. Pohjoisjaitälaidalla kasvaa järviruokoa. Eteläosastaneva rajoittuu kauniiseen harjuselänteeseen,jolla kasvaa nuortamännikköä. Nevan koillislaita on keskiravinteistarimpinevaa ja korpea, jollakasvaa mm. harvinaista äimäsaraaja runsaasti hanhenpajua.Koppelojärvi on linnuston rauhallinenpesimäalue. Kesällä 2004 suonlajistoon kuuluivat kaksi liroparia,valkoviklo, taivaanvuohi, joutsenpari,telkkäpoikue, tavi, niittykirvinen jakurkipari. Parhaimpana vuonna järvelläon ollut viisi liroparia. Saraikossaviihtyvät myös sammakko ja viitasammakko.Suositus: Koppelojärvi on suokasvistoltaanja –linnustoltaan vähintään seudullisestiarvokas kohde. Suon luonnonsuojelullistaarvoa lisää sijoittuminenNaturaan ja soidensuojeluohjelmaankuuluvien Maaherran- ja Vesilahdensoidenvälimaastoon.Kirjallisuus: Sulkava ja Sulkava 1992Maastokäynnit: 15.6.2004 RV84. Vesilahdensuo, Multia,Keuruu5 VK: SL 495617 / 249617, 80 / 84 ha2241 08, 11Hirvikylällä Multian ja Keuruun rajallasijaitseva Vesilahdensuo on kolmattakilometriä pitkä, kapeahko Pohjanmaanaapasuo. Suurin osa suosta onavonevaa, jonka suotyyppejä ovat lyhytkorsi-,rimpi- ja saraneva. Reuna-31
Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
Page 20 and 21: kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa le
Page 22 and 23: 52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 27
Page 24 and 25: mansikka sekä hyvin runsaina (5) k
Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
Page 28 and 29: Suositus: Kohde on tienrakentamises
Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
Page 36 and 37: 92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL60
Page 38 and 39: unsaasti valkopiirtoheinää ja muu
Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
Page 42 and 43: Suositus: Nisulan puronvarsilehto o
Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?