Suositus: Kohde on tienrakentamisestaja hakkuista huolimatta kasvistoltaanja kasvillisuudeltaan monipuolinen jamaakunnallisesti arvokas. Kohteellaon myös pienvesiarvoja. Ympäristöämuuttavilta toimilta säilyneet osat tulisisäilyttää luonnontilaisina. Kohde sopiiyhä luonnonsuojelualueeksi.Kirjallisuus: Peitsenheimo-Arnio ja Raatikainen1989, Lammi 1993Maastokäynnit: 3.7.2003 RV, OR, 14.8.2003 RV72. Aukeasuo, Luhanka5 VK: SL 435628, 28 ha3122 06Aukeasuo on Lempäässä maakunnanrajan läheisyydessä sijaitseva vähä- jakeskiravinteinen Sisä-<strong>Suomen</strong> keidassuo,joka on säilynyt lähes ojittamattomana.Ainoastaan suon länsijapohjoisosassa on muutamia vanhojaojia. Suon keskusta on avonevaa(suursara- ja lyhytkorsinevaa). Laitaosatovat suurimmaksi osaksi rahkarämettä,vähäisesti myös ravinteisempaakorpea. Kivennäismaan jaturvemaan raja on itäreunalla selvä.Suolla on pieniä allikoita, jotka ovatpienentyneet parin viimeisen vuosikymmenenaikana. Suolla on muutamaromahtanut lato.Kasvilajistoon kuuluvat mm. muurain,tupasvilla, pullosara, variksenmarja,mutasara, suokukka, mänty,tupasluikka ja rahkasara. Kesällä 2003suon laidalla lauloi metsäkirvinen jarantametsikössä varoitteli hiirihaukka.Avosuolla lenteli kesällä 2003 yksinäinenkapustarinta, jonka mahdollistapesintää ei voitu varmistaa. Kesällä2004 suolla oli kaksi kapustarintaa,joiden innokas varoittelu ja muukäyttäytyminen viittasivat selvästipesintään (varoitteleva pari).Suositus: Suokasvillisuudeltaan ja –kasvistoltaanAukeasuo on lähinnä paikallisestimerkittävä, mutta ojittamattomanasäilyneenä suokokonaisuutenakohde on seudullisesti harvinainen(seudun ainut huomattava ojittamatonsuo). Lisäksi kohteella on linnustollisestiseudullista arvoa.Kirjallisuus: Anon. 1978, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 3.7.2003 RV, OR, 17.6.2004 RV73. Ahvenheinäsen kosteikko,Luhanka5 VK: SL 435627, 5 ha3122 02Judinsalon saarella sijaitsevan Ahven-Heinäsen lammen laskupuron yläjuoksunvarrella on ravinteinen korpi.Korven tervaleppää kasvava yläosaon paikoin vaikeakulkuista luhtaa.Paikoin puron rantavyöhykkeessäon havaittavissa lähdevaikutusta.Eteläosassa puronvarren ympäristömuuttuu kuivemmaksi ja kasvillisuusmuuttuu lopulta lehdoksi, jossa kasvaamm. lehmusta, velholehteä, mustakonnanmarjaa,kotkansiipeä, näsiääja lehtokuusamaa. Korven merkittävimpiälajeja ovat maakunnallisestiuhanalaiset varstasara ja nevaimarre.Nevaimarretta kasvaa usean aarinalalla ja varstasaralla on muutamiapikkukasvustoa. Muita korvessakasvavia lajeja ovat mm. koiranheisi,korpiorvokki, myrkkykeiso, paatsama,maariankämmekkä, hiirenporrasja kurjenjalka. Eteläosan lehdossakasvaa mm. lehto-orvokkia, kevätlinnunhernettä,mustakonnanmarjaa,kurjenkelloa ja valkolehdokkia.Viime vuosien aikana korven länsilaidalleon kaivettu oja, joka kuivattaakohdetta. Lammesta purkautuvavesi on kuitenkin vielä riittänyt säilyttämäänkohteen vesitalouden suhteellisenluonnontilaisena.Suositus: Lajistollisesti ja ravinteisenakorpena Ahvenheinäsen kosteikko onmaakunnallisesti merkittävä. Kokonaisuutenapuronvarsi on suojelullisesti arvokaspienvesi. Aluetta kuivattava ojatulisi tukkia ja alueelle tulisi perustaa ainakinravinteisen korven luonnontilaisuudenturvaava suojelualue.Kirjallisuus: Peitsenheimo-Aarnio jaRaatikainen 1989, Lammi 1993Maastokäynnit: 17.6.2004 RV74. Särki-Heinäsen rannat,Luhanka5 VK: SL 435626, 2,8 ha3122 02Judinsalossa sijaitsevan Särki-Heinäsenrantoja kiertää luhtainen ruovikkovyö.Varsinkin lammen itäpäässäja pohjoisrannalla on tiheä ja voimakaskasvuinenruovikko. Lammen rantaluhdassa,varsinkin etelärannalla,kasvavat runsaina maakunnallisestiuhanalaiset varstasara ja nevaimarre.Lisäksi lammen rannalla kasvaa mm.keltasaraa, juurtosaraa ja kurjenmiekkaa.Varstasaramättäitä kasvaa myöslammesta Jutilanjärveen laskevassapurossa.Suositus: Särki-Heinänen on kasvistoltaanmaakunnallisesti merkittävä kohde.Rantojen säilyminen luonnontilaisenatulisi turvata.Kirjallisuus: Peitsenheimo-Aarnio jaRaatikainen 1989Maastokäynnit: 17.6.2004 RV28
75. Pajulampi, Luhanka5 VK: SL 435632, 4,5 ha3122 06Pajulampi on Luhangan kirkonkylänpohjoispuolella, Tammijärvi-Sysmätienvarrella oleva pieni, umpeenkasvamassa oleva lampi. Avovettäon enää niukasti kahdessa erillisessälampareessa. Linnusto on viime vuosikymmeninäselvästi köyhtynyt. Paikallaei enää pesi naurulokkiyhdyskuntaaja sorsalinnusto on vähentynyt.Kesällä 2004 lammella tavattiintelkkä, metsäviklo, ruokokerttunen japajusirkku.Lampeen pohjoisesta laskevan kivikkoisenpuron varrella on paikallisestimerkittävä saniaislehto, jonka kenttäkerroksessakasvaa monia vaateliaitalajeja ja jonka puusto on koivujahaapavaltaista. Lisäksi puustossaon laho- ja maapuita. Kohde täyttäämetsälakivaatimukset. Puronvarrenarvoa lisäävät lähteet.Suositus: Pajulammen linnustollinenarvo on vähentynyt ja kohde on luokiteltavissapaikallisesti merkittäväksi.Pohjoispuolen puronvarsilehto tuleeottaa huomioon lakikohteena metsänkäsittelyssä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 21.6.2004 RV76. Tammijärventienvarsilehto, Luhanka5 VK: SL 435630, 0,5 ha3211 04Putkilahti-Tammijärvi –tien varrella sijaitsevapieni rinnelehto, joka on avohakattu.Hakkuissa alueelta on kaadettuuseita runkolehmuksia. Hakkuualueellaon vielä pystyssä kaksirunkolehmusta. Paikalle on nousemassaistutuskuusikko. Aluetta on raivattuilmeisesti vuonna 1999, jolloinmyös lehmuksien juurivesat on kaadettu.Lehdon ulkopuolella, 2000-luvulla avohakatulla alueella, kasvaakaksi runkolehmusta.Lehdon runsas pensaskerros on kärsinythakkuista, mutta paikalla kasvaayhä näsiää (2), lehtokuusamaa (3), koiranheittä(1) sekä puna- ja mustaherukkaa(1). Myös tuomi ja metsäruusukuuluvat pensaskerroksen lajistoon.Tuoreen ja kuivan lehdon piirteitäomaavan lehtolaikun kenttäkerroson monilajinen ja vaatelias: lehtopähkämö(3), lehtokorte (1), kivikkoalvejuuri(2), syyläjuuri (1), lehto-orvokki(2), lehtoarho (1), kurjenkello (1), lillukkaja mustakonnanmarja (2). Rinteenalla oleva lehdon alaosa on kosteaa jailmeisesti lähdevaikutteista. Vanhoissatiedoissa lehdosta mainitaan velholehti,jota ei löydetty 2000-luvunmaastokäynneillä.Suositus: Avohakkuun takia lehdonpuustokerros, lehmuksia myöten, ontuhottu ja pensaskerros on kärsinythuomattavasti. Kuusikoitumisen kauttalehtolaikku on tuhoutumassa. Tulevissametsänhoitotoimissa lehtolaikkutulisi kuitenkin ottaa huomioon ja lehmusvesojaei tulisi raivata. Kohde on lajistollisestipaikallisesti merkittävä.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 30.6.2000 RV, MS, 21.6.2004 RV77. Kumussuo, Luhanka5 VK: SL 435629, 8 ha3122 06Kumussuo on Tammijärvellä kangasmaidenvälissä oleva kapea korpijuotti,jonka läpi virtaa pienehkö puro.Korpijuotti oli aikaisemmin hyvinluonnontilainen ja alue muodosti yhtenäisenja edustavan korpikokonaisuuden.Nykyisin puronvarsikorpi onkärsinyt osittain puron per kauksestaja avohakkuista, minkä takia alue onpirstoutunut, mutta alueella on yhämerkittäviä luontoarvoja.Puronvarren eteläisin osa on hakattu,mutta purouoma on luonnontilaisenkaltainenja sen luhtaisessa rantapensaikossakasvaa mm. mesiangervoa,hiirenporrasta, tuomea, punaherukkaa,vehkaa, korpikaislaa ja tesmaa.Paras, luonnontilaisena säilynytluhtainen korpialue jää Kumussuonkeskiosaan. Alueen puusto on koivuvaltaistaja laho- ja maapuita on jonkinverran. Kenttäkerroksessa kasvaavaltalajeina mesiangervo ja korpikaisla,joiden seuralaislajeihin kuuluvatmm. harajuuri, jokapaikansara, nurmilauha,korpikastikka, rentukka, terttualpi,peltokorte, metsäkorte, vehkaja rönsyleinikki. Pohjakerroksessa kasvaarahkasammalien lisäksi palmusammaltaja lehväsammalia. Luonnontilaisenasäilyneen osan pohjoisosaon avonaisempaa korpea, jossakasvaa mm. rätvänää ja maakunnallisestiharvinaista hetekaalia.Noin 350 m päässä Kumuslammestapuron yli on rakennettu metsäautotie.Tien eteläpuolella olevan avohakkuunkohdalla puroa on perattu,mutta lajistossa on mm. pitkäpääsara.Tien pohjoispuolella puro on perkaamatonja korpi on säilynyt luonnontilaisenkaltaisena.Tien ja lammen välisenkorven lajistoon kuuluvat mm.hentosara, maariankämmekkä, pitkäpääsarasekä harvinaisen runsaana janäyttävän kokoisena kasvava korpialvejuuri.Kumuslammen rannat ovat puustoisiaja rantamaisemallisesti ehyitä. Kumuslampion kaunis pienvesi, jonkapohjoispään rantasuolla kasvaa mm.harvinaista äimäsaraa.Suositus: Kumussuon kokonaisuus onkärsinyt hakkuista ja puron perkaamisesta,mutta alueen luonnontilaiset tailuonnontilaisenkaltaiset osat ovat var-29
- Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
- Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
- Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
- Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
- Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
- Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
- Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
- Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
- Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
- Page 20 and 21: kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa le
- Page 22 and 23: 52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 27
- Page 24 and 25: mansikka sekä hyvin runsaina (5) k
- Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
- Page 30 and 31: sinkin korpiluonnon takia suojelun
- Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
- Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
- Page 36 and 37: 92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL60
- Page 38 and 39: unsaasti valkopiirtoheinää ja muu
- Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
- Page 42 and 43: Suositus: Nisulan puronvarsilehto o
- Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
- Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
- Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
- Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
- Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
- Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
- Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
- Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
- Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
- Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315