Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja.Useiden kalalokkiparien lisäksi alueellaon selkälokkeja. Muuhun linnustoonkuuluvat mm. kalatiira, telkkä japajusirkku. Kirvessaaren pohjoispäänsoistuvalta rannalta on havainto konnanlieosta.Suositus: Maisema- ja luontoarvojentakia saaret tulisi säilyttää rakentamattominaja ainakin arvokkaimmat osatperustaa luonnonsuojelualueiksi.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 18.5.2004 RV, MS66. Lummelammen lähteikköja Lummesuo, Laukaa5 VK: SL 410622, 8,5 ha3212 11Lummelampi sijaitsee Saviolla Lummesuonkeskiosassa. Pienen lammenrannat ovat kasvillisuudeltaanpullosaravaltaista luhtanevaa ja hyllyvällänevarannalla on useita lähteitä,joiden lähdesammalkasvillisuuson edustava. Lähdesammalia kasvaamyös lampeen laskevien suo-ojienreunoilla. Rahkasammalistoon kuuluvatmm. hapra-, letto-, viita-, kuovinjasararahkasammal. Muita lehtisammaliaovat mm. purosuikerosammal,hetehiirensammal, lettohiirensammal,purolähdesammal, kiiiltolehväsammal,lähdelehväsammal, lettolehväsammalja hetesirppisammal.Lummesuon eteläosa on ojitettu,mutta lammen lähiympäristö ja pohjoispuoleinenosa on melko luonnontilaista.Lammen ympärillä olevanluhtanevan pohjoispuolella onsararämettä, jolta on aikoinaan nostettukuiviketurvetta. Rämeen luonnontilaon melko hyvin palautunut.Suon laajempi, keskiravinteista ruopparimpinevaaoleva pohjoisosa ontäysin luonnontilainen. Rimpinevallakasvaa mm. valkopiirtoheinä, pitkälehtikihokki,villapääluikka, ja mutasara.Kesällä 2004 suolla oli kaksi vanhaateerien ruokinta-automaattia.Suositus: Lummelampi ja Lummesuonpohjoisosa ovat suo- ja lähdekasvillisuudeltaanmaakunnallisesti arvokkaita.Lähteillä on lisäksi pienvesiarvoja.Kirjallisuus: Saari 1990, Lammi 1993Maastokäynnit: 19.8.2004 RV67. Selkäsaaret, Laukaa5 VK: SL 410631, 11 ha3223 01Selkäsaaret on Kynsiveden selällä olevauseamman pikkusaaren ryhmä,joka on järven eteläosan vesimaisemassamerkittävä kiintopiste. Saarienympärillä on yksittäisiä kiviä sekäsaraikkoa kasvavia kivisiä matalikkoja.Saaret ovat palaneet toisen maailmansodanjälkeen. Saarten nykyisetmetsät ovat sekapuustoisia ja hyvinluonnontilaisia, sisältäen mm. paljonlahopuuta ja kääpiä. Kosteimmillapaikoilla puusto on riukuuntunut.Toiseksi eteläisimmällä saarella, jonkapuuston valtalajeina ovat mäntyja koivu, on yli 20 pienehkön runkopuunlehmusmetsikkö. Syksyllä 2004paikalta ei lehmuksen lisäksi löydettymuita lehtolajeja.Linnustosta ei ole tehty erillistä selvitystä,eikä linnustosta saatu havaintojakesällä 2004 maastokäynnin myöhäisenajankohdan takia. Saaret karikkoineenovat kuitenkin linnustonsuosimia pesimä- ja suojapaikkoja.Paikallisten ihmisten mukaan linnustoonkuuluu ainakin lokkeja ja kuikka.Lehmusta kasvava saari on rakentamaton,mutta muissa isommissa saarissaon loma-asuntoja yhdestä kolmeenkappaletta.Suositus: Selkäsaaret ovat luonnonmetsiinja linnustoon sekä vesimaisemaanliittyviltä arvoiltaan maakunnallinenkohde. Rakentamattomat alueet soveltuvatrauhoitettaviksi luonnonsuojelulailla,mutta luonto- ja maisema-arvojenturvaamiseksi voi riittää niiden huomioonottaminen rantakaavoituksessa.Lehmusesiintymä täyttänee luonnonsuojelulaissatarkoitetun jalopuumetsikönkriteerit.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 22.9.2004 RV, Eija Syrjälä ym.68. Herjaanlammenpuronotko, Luhanka5 VK: SL 435620, 2 ha3122 02Herjaanlammesta Päijänteeseen laskevanpuron yli on rakennettu mökkitieja Päijänteen rannalle puronsuun molemmille puolille on rakennettuloma-asunnot. Tien alapuolellapuro rantametsineen on säilynytluonnontilaisen kaltaisena. Tien yläpuolellapuron rantaan työntyy itäpuoleltataimikko ja länsipuolen metsäon avohakattu. Puro kulkee syvässäuomassa, paikoin syvässä ja kapeassakalliouomassa. Uomaa on ilmeisestiainakin osittain myös perattu.Tien alapuolta lukuun ottamatta kohteenluonnontila on suuresti heikentynyt,mutta puronvarren lehtolajistoon yhä merkittävä. Puron reunallakasvaa vielä lehmusta isoina runkopuina(2) ja kenttäkerroksen lajistoonkuuluu maakunnallisesti uhanalainenlehtoneidonvaippa (1). Muuhunvaateliaaseen lajistoon kuuluvat mm.lehtokuusama (4), mustakonnanmarja(2), lehto-orvokki (2), näsiä (1), tesma(1), syyläjuuri (1), lehtokorte (2), purtojuurija lehtoarho (1).Herjaanlammen rannalla, puron suunlehtipuisella luhdalla kasvaa rantayrttiä(runsaasti usean aarin alalla)ja maakunnallisesti uhanalaista ne-26