52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 277630, 9 ha3211 04Aukeasuo on Oittilan ja Putkilahdenvälillä mäkien ympäröimässä painanteessasijaitseva, maisemallisesti kaunis,luonnontilainen suo. Suon keskustaon avonaista lyhytkorsinevaa jalaiteilla on tupasvilla- ja rahkarämettä.Reunoilla on lisäksi avokallioita jakivikoita. Pääosin suo on melko kuivahko,mutta muutamassa paikassaon pieniä allikoita. Kasvisto on tyypillistäkaruhkolle / keskiravinteisellesuolle: mutasara, leväkkö, pyöreälehtikihokki,pitkälehtikihokki, valkopiirtoheinä,rahkasara, raate, jouhisara,tupasvilla, muurain ja suokukka. Suonlounaispäässä on ravinteisempää rämekorpea,jossa kasvaa mm. järvikortetta,maariankämmekkää, raatetta jaharajuurta. Suolla on merkitystä teeriensoidinpaikkana. Maastokäynnillä2004 suolla lenteli pihlajaperhonen jasitruunaperhonen. Suo on rauhoitettuvuonna 1982.Suositus: Aukeasuo on kaunis ojittamattomanasäilynyt suo, jolla on luonnontilaisenasuokohteena seudullistamerkitystä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 21.6.2004 RV53. Pärnäsaari, Korpilahti5 VK: SL 277633, 7,5 ha3211 02Pärnäsaari on Päijänteen Vanhanselänitärannalla sijaitseva jyrkkärinteistenja vaikeakulkuisten lohkareikkojenluonnehtima, maisemallisestikaunis saari. Karujen kallioiden vastapainoksisaaressa on myös reheviämetsiä ja rantoja. Seutukaavarajaukseenkuuluu saaren eteläosa.Kohteen karun jylhät kalliot ovatkuivaa jäkälikkökangasta, joilla kasvaaharva männikkö. Seutukaavarajauksensisällä on komea näköalakallio.Saaren kapeimmalla kohdalla,itärannalla, on pieni lehto ja senpohjoispuolella on rehevää, osin luhtaistaranta-aluetta. Lehdon puustokoostuu nuorista harmaalepistä,joiden seassa kasvaa pihlajaa ja tervaleppää.Ranta-alueen puustossaon lisäksi lahoavaa koivua ja haapaa.Kenttäkerroksessa esiintyy mm.vuohenputkea, mustakonnanmarjaa,kevätlinnunhernettä, sudenmarjaaja metsäkurjenpolvea. Ranta-alueellakasvaa mm. keltasaraa ja kurjenmiekkaa.Saarelta on löydetty myösalueellisesti uhanalainen pussikämmekkäja alue on uhanalaisen eläimistönsuojelunkannalta merkittävä.Suositus: Pärnäsaari on kasvillisuuden,maiseman ja eläimistön suojelun kannaltamaakunnallisesti merkittävä kohde.Minimirajauksena on seutukaavarajaus.Kirjallisuus: Anon. 1991Maastokäynnit: 25.8.2004 RV (ei käyty maissa)54. Livansaaren eteläosa jaElliniemi, Korpilahti5 VK: SL 277640, 12 ha2311 05Elliniemi on Päijänteen Kärkistensalmenetelärannalla sijaitseva pohjoiseentyöntyvä niemi. Livansaaret sijaitsevatElliniemen edustalla ja itäisensaaren eteläosa kuuluu seutukaavarajaukseen.Itäisen Livansaaren eteläosan yleisilmeon metsäinen ja rehevä. Eteläosanlehtipuuvaltaisen lehtoalueenkasvilajisto on monipuolinen ja vaatelias.Lehtolajistoon kuuluvat mm.näsiä, kevätlinnunherne, vuohenputki,punaherukka, lehtokuusama, mustakonnanmarja,valkolehdokki, syyläjuurija runkolehmukset. Lisäksi alueeltaon löydetty kämmeköistä alueellisestiuhanalaista pussikämmekkääja maakunnallisesti uhanalaistasoikkokaksikkoa. Rantapuustossa kasvaatervaleppää. Saaren itäinen niemekehiekkarantoineen on veneilijöidensuosiossa.Elliniemen ylärinteet ovat kuusimetsää,joka rantaa lähestyttäessä muuttuulehtipuuvaltaiseksi. Lähellä rantaakoivua, haapaa, harmaaleppääja pihlajaa kasvavan metsän pensasjakenttäkerroksessa kasvaa mm. näsiää,lehtokuusamaa, valkolehdokkia,kevätlinnunhernettä, sudenmarjaa,kieloa ja metsäkurjenpolvea. Niemion pääosin tuoretta kangasta jalehtomaista kangasta, mutta kasvillisuudestavoidaan erottaa pienialaisialehtolaikkuja.Suositus: Itäinen Livansaari ja Elliniemiovat kasvillisuudeltaan ja rantamaisemaltaanmaakunnallisesti merkittäväkohde. Kohteen rajaus on tarkentunutmaanomistajien ja ympäristökeskuksenvälisissä neuvotteluissa – alueen rajaamisessatulee noudattaa neuvottelujentulosta.Kirjallisuus: Anon. 1991Maastokäynnit: 25.8.2004 RV (Livansaaressaei käyty)55. Kalatonjärven laskupuronlehto, Kuhmoinen5 VK: SL 291623, 0,4 ha2144 01Lehto sijaitsee Pitkäveden länsirannallaKalatonjärvestä laskevan puronvarrella olevassa rinteessä. Lehtoon puustoltaan kuusivaltaista, muttapuronvarren pohjoispuoli on avohakattu.Lehdon puustossa on myösuseita runkopuulehmuksia ja alueelleonkin tehty luonnonsuojelulain22
tarkoittamaa suojeltua luontotyyppiäkoskeva luontotyyppirajauspäätös(Kalattomanmaan lehmusmetsikkö27.10.2003).Lehdon monilajiseen pensaskerrokseenkuuluvat näsiä, lehtokuusama,taikinamarja, mustaherukka ja koiranheisi.Kenttäkerroksen vaateliaimpialajeja ovat mustakonnanmarja, sinivuokko,tesma, lehtomatara, velholehti,kaiheorvokki, isoalvejuuri jasudenmarja sekä maakunnallisestiuhanalainen korpisorsimo, jota kasvaapikkutuppaina puronvarren jyrkimmänkohdan jälkeen. Lehtoalueloppuu alarinteelle tehtyyn mökkitiehen.Suositus: Eteläisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lehtokohteenaKalatonjärven laskupuronarvo jää paikalliseksi, mutta kohde onlajistollisesti merkittävä. Lehdon pienialaisuudentakia suojeluarvojen säilyttämiseksiriittää luonnonsuojelulain mukainenluontotyyppirajaus.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 23.6.2004 RV, TaistoKeltaniemi56. Hakinharju, Kuhmoinen5 VK: SL 291621, 4,6 ha2144 07Seutukaavarajaukseen kuuluu Karklammellasijaitsevan Hakinharjun itärinteenlehto. Harjurinteen puustossaesiintyy tasaisesti kaikkia tavallisiapuulajeja, mutta joukossa kasvaamyös useita runkopuulehmuksia.Alueelle on nousemassa myös nuortavaahteraa. Lehdon eteläisin osa onkuusivaltaista ja lehtolajisto on jo kärsinytkuusien aiheuttamasta varjostuksestaja happamoittavasta vaikutuksesta.Harjulehdoille tyypilliseentapaan melko peittävään pensaskerrokseenkuuluvat näsiä, lehtokuusama,kataja, koiranheisi, tuomi, punaherukkaja taikinamarja, joka varsinkineteläosassa kasvaa runsaana.Kenttäkerroksessa runsaina kasvavialajeja ovat kielo ja sinivuokko. Muitakenttäkerroksen lajeja ovat mm. vuohenputki,kevätlinnunherne, valkolehdokki,lehto-orvokki, mustakonnanmarja,metsäkurjenpolvi, lillukka,ahomansikka, kivikkoalvejuuri, sormisara,tesma, aholeinikki, suokelttoja kalliokielo. Lehdon lintulajistoonkuuluvat mm. lehtokerttu, punavarpunenja punarinta. Hakinharju kuuluuvaltakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan(1,9 ha) ja lehdosta onrauhoitettu 4,1 ha.Suositus: Hakinharju on yksi <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>edustavimpia harjulehtoja. Lehtoalueenseutukaavarajaukseen kuuluvaeteläisin osa, joka jää rauhoitetun alueenulkopuolelle, on kuusettunut. Merkittävänharjulehtokokonaisuuden takiamyös eteläisin osa tulisi kuulua suojelualueeseenja alueelta tulisi poistaakuusta.Kirjallisuus: Anon. 1981, Anon. 1982 a,Välivaara ja Saari 1985, Lehtojensuojelutyöryhmä1988Maastokäynnit: 23.6.2004 RV, TaistoKeltaniemi57. Yläpeltolan Myllypuronlehto, Kuhmoinen5 VK: SL 291623, 0,3 ha2144 01Yläpeltolan Myllypuron lehto on pieni,Harjunsalmen Iso Pihlajajärvenetelärannalla sijaitseva rinnepuronsaniaislehto. Sekapuustoisessa, paikoinjyrkkärinteisessä ja kivikkoisessalehdossa kasvaa lehmusta. Kesällä2004 suuria runkopuulehmuksialöydettiin kaksi. Lisäksi lehdon alaosassakasvaa parikymmentä suurtatervaleppää. Lehdon vaateliaimpiapensaslajeja ovat näsiä, koiranheisija lehtokuusama. Monilajisen kenttäkerroksenrunsain laji on hiirenporras.Vaateliaita lehtolajeja ovat velholehti,mustakonnanmarja, sinivuokko,kotkansiipi, tesma, lehtopähkämö,lehto-orvokki, kevätlinnunherne, lehtovirmajuuri,lehtopalsami, suokelttoja isoalvejuuri sekä vanhoissa tiedoissamainittu purolitukka. Rauhoitetunpuronvarsilehdon suurin harvinaisuuson melko runsaana kasvavahumala, joka on maakunnallisestiuhanalainen.Suositus: Yläpeltolan Myllypuro on rauhoitettu,maakunnallisesti merkittävälehto. Rauhoitusalueen rajaus on hyvinkapea. Lehtolajiston suojelun ja lehdonmahdollisen hoidon kannalta rauhoitusaluetulisi olla isompi.Kirjallisuus: Koskinen 1969, Anon. 1982 a,Välivaara ja Saari 1985Maastokäynnit: 23.6.2004 RV, TaistoKeltaniemi58. Hiukeenniemi, Kuhmoinen5 VK: SL 291629, 16 ha2144 05, 06Hiukeenniemi on Lummenne-järvenSalon- eli Hiukkolansaaressa sijaitsevapitkä ja kapea harjuniemi. Niemenja sen jatkeena olevan saaren muodostamakapeahko selänne on paikoinkumpuileva ja noin 15 m korkea.Niemen etelärannalla on hyvä polku.Niemen tyvi on nuorta männikköä,mutta itse niemen puusto on järeääja selänteellä kasvaa isoja, vahvaoksaisiamäntyjä. Harjuselänteenkeskiosan laella ja pohjoispuoleisellarinteellä on kaksi pienialaista, muttamelko runsaslajista lehtoaluetta. Erityisestipensaskerros on runsas ja valtalajeinakasvavat taikinamarja (4) jalehtokuusama (4). Myös katajaa ja näsiää(3) kasvaa lehtoalueella. Kenttäkerroksenmerkittävimpiä lajeja ovatkielo, vuohenputki, lehto-orvokki (2),metsäorvokki, häränsilmä (1), aho-23
- Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
- Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
- Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
- Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
- Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
- Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
- Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
- Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
- Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
- Page 20 and 21: kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa le
- Page 24 and 25: mansikka sekä hyvin runsaina (5) k
- Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
- Page 28 and 29: Suositus: Kohde on tienrakentamises
- Page 30 and 31: sinkin korpiluonnon takia suojelun
- Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
- Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
- Page 36 and 37: 92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL60
- Page 38 and 39: unsaasti valkopiirtoheinää ja muu
- Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
- Page 42 and 43: Suositus: Nisulan puronvarsilehto o
- Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
- Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
- Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
- Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
- Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
- Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
- Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
- Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
- Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
- Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315