Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

25. Karametsän dyynialue,Karstula5. VK: S/ha 226661, 26 ha2244 03Karametsä on valtatie 13:n varrella sijaitseva,Saarijärvi-Karstulan todennäköiseensaumamuodostumajaksoonkuuluva pienehkö dyynikenttä,joka käsittää useita hyvin kehittyneitä,500-600 m pitkiä ja 15 m korkeitaparabelidyynejä. Alueen itäosassaon saumamuodostumajaksoonkuuluvaa loivapiirteistä selännettäsekä suorantainen harjukuoppalampi.Valtatie on leikattu melko kookkaandyyniharjanteen poikki. Kasvillisuuson pääosin kanerva- ja jäkälätyypinkangasta. Alueella kasvaa mm.kangaskortetta.Suositus: Karametsän dyynialue onmaakunnallisesti harvinainen, geologisestija maisemallisesti arvokas dyynikohde.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR26. Torisaari, Karstula5 VK: SL 226619, 3 ha2331 04Maakunnan rajalla, Karstulan Mustapurollasijaitseva Torisaari on metsäsaareke,jossa on historiallinen rajapyykki.Torisaaren saareke, jossavanhojen tietojen mukaan on useitamerkkikeloja, jää laajojen suoalueidenkeskelle. Kesällä 2005 metsäsaarekkeestalöytyi kaksi pystyssäolevaa merkkikeloa (Elina Lehtinen,suullinen tieto). Torisaaren lähiympäristö,pohjoispuolelle jäävä Kelkkasuo,on ojittamatonta nevaa, muttamuuten alue on ojitettujen ja turvetuotannossaolevien soiden ympäröimää.Torisaaren Karstulan puoleinenosa on rauhoitettu luonnonsuojelualueenavuonna 1977. MetsäsaarekkeenKyyjärven puoleinen osaon rauhoittamatta samoin kuin suurimmaksiosaksi Kyyjärven puolella sijaitsevaKelkkasuo.Suositus: Torisaaren suojeluarvo on lähinnäkulttuurihistoriallinen. Yhdessämetsäsaarekkeeseen liittyvän Kelkkasuonojittamattoman osan kanssakohde muodostaa merkittävämmänluontokohteen, jonka arvoa voidaanpitää paikallista suurempana.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 4.8.2004 RV27. Kansansuo, Karstula5 VK: SL 226621, 116 ha2331 10, 2333 01Karstulan kirkonkylän pohjoispuolella,valtatie 13:n eteläpuolella tiensuuntaisesti sijaitseva Kansansuo onpitkähkö ja kapea. Suo on yhdistymätyypiltäänsekakompleksi, jotenalueella on sekä aapa- että keidassuo-osia.Suon eteläosa on ojitettu jamyös länsi- ja pohjoisreunalla on ojituksia.Suon pohjoisosasta on nostettuaikoinaan turvetta ja alueella onjäänteitä teerien ruokintapaikasta.Suotyypit ovat pääosin karuhkojanevoja ja rämeitä. Rahka- ja lyhytkorsinevojenlisäksi alueella on rimpinevaa.Rämetyypeistä tavataan rahkarämettä,tupasvillarämettä, isovarpurämettä,varsinaista sararämettäja lyhytkorsirämettä. Vieressä sijaitsevavaltatie lisää suon maisemallistamerkitystä. Merkittävä osa suostaon juuri rauhoitettu. Osa suon ojittamattomanalueen eteläosasta sisältyyVerhokankaan Natura 2000 –alueeseen,jonka luontoarvot perustuvatsuoluonnon lisäksi vanhan metsänarvoihin.Suositus: Kansansuo on laajalti ojittamattomanasäilynyt tienvarsisuo, jokaliittyy kiinteästi Verhokankaan Natura2000 –alueeseen. Seutukaavan varausaluemuodostaa yhdessä Natura-alueenkanssa suojelullisesti merkittävänluonnontilaisen suo- ja metsäaluekokonaisuuden.Kirjallisuus: Anon. 1975Maastokäynnit: 4.8.2004 RV28. Kankamojärvi, Keuruu5 VK: SL 249630, 22 ha2232 08Riihossa oleva Kankamo on säilynytmelko hyvin avovetisenä, mutta onmatala ja varsinkin etelä- ja pohjoispäistäsara- ja korterantainen. Ruovikkoaon vain niukasti ja järven rannatovat peitteistä pensaikkoa. Järvi kuuluuKeuruun lintuvesien parhaimmistoonja sen merkittävimpiä lajejaovat mustakurkku-uikku, heinätavi,lapasorsa, tukkasotka, jouhisorsa, kurki,laulujoutsen, haapana ja punasotkasekä naurulokki, joka pesii muutamankymmenen parin voimin. Järvelläon linnustollisesti myös muutonaikaistamerkitystä (mm. joutsenien,hanhien, uiveloiden levähdyspaikana)ja se on saukkojen ympärivuotinenruokailukohde.Suositus: Kankamojärvi on linnustollisestimaakunnallisesti arvokas.Kirjallisuus: Sulkava ja Lamminmäki 1993Maastokäynnit: 19.5.2004 RV29. Alimmainen Elämäinen,Keuruu5 VK: SL 249632, 10 ha2232 11Alimmainen Elämäinen, joka sijaitseePohjoisjärvellä Keuruu-Orivesitien varrella, on suurin ja linnustoltaanmonipuolisin joen yhdistämäs-14