Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

laampana koskena. Jyrkässä puronvarsirinteessäja penkan päällä kasvaaluonnontilaisena säilynyttä, ikääntynyttäpuustoa, mm. isoja haapoja jakoivuja. Puustossa on lisäksi runsaastikuolleita pystyrunkoja ja maapuita.Kosken alapuolella joki jakautuupariksi uomaksi. Puron länsipuolellakasvaa varttunutta kuusi-mäntykangasta,jota on kuitenkin hoidettutalousmetsänä. Kosken alapuolellaon puusilta. Lisäksi vanhemmasta sillastaovat näkyvissä vanhat kiviarkut.Sillan jälkeen itäpuoleisessa rantarinteessäon suojelullisesti merkittäväsoistuma. Lähteinen soistuma onnoin 60 m pitkä ja 5-10 m leveä. Soistumanvaltalajeina ovat mesiangervoja huopaohdake. Muita lajeja ovatmm. nuokkuhelmikkä, maariankämmekkä,rätvänä, käenkukka, suo-ohdake,leskenlehti, ojakellukka ja suokeltto.Merkittävin laji on maakunnallisestiuhanalainen soikkokaksikko,jota vuonna 1992 kasvoi noin 200 yksilöä.Vuonna 2004 paikalla oli muutamiakukkivia yksilöitä ja parikymmentäruusuketta. Vuonna 1987 paikallakasvanutta pussikämmekkää,joka on alueellisesti uhanalainen, eilöydetty vuonna 2004. Vanhoissa tiedoissapaikalta mainitaan myös valtakunnallisestisilmälläpidettävä punakämmekkä.Kämmekät ovat esiintymisessäänkuitenkin oikukkaita ja voivatyhä kuulua kohteen lajistoon.Puron alaosassa itäpuolella kasvanut,seutukaavarajaukseen kuulunut vanhametsä on hakattu. Itse purouomarantoineen on kuitenkin luonnontilainen.Alaosan itärannalla on pari pientätihkupintaa, joiden kasvisto ei kuitenkaanole erityinen. Myllylän alueeneläimistöön kuuluvat liito-oravaja saukko. Lisäksi vanhoissa tiedoissamainitaan pikkusieppo, joka lieneetavattu vanhan metsän alueella.Myllylänjoella on myös kalataloudellistamerkitystä mm. poikastuotantoalueenaja taimenvetenä. Kohteen lähellejää Myllylän vanha pihapiiri. Taloja kaksi piharakennusta oli vuonna2004 hyvässä kunnossa, yksi piharakennusoli kunnostamatta. Pihapiiriäympäröivät pellot kasvat metsää.Suositus: Myllylän vanhan metsän alueon hakattu, mutta muuten alueenluontoarvot (kasvisto, eläimistö, virtavesi)ovat säilyneet. Kalastollisesti merkittäväMyllylänjoki iäkkäine rantametsineenja lähteisine rantatörmineen onmaakunnallisesti arvokas.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 b, Kallio-Mannila 1984, Välivaara 1988, Lammi1993,Koski ja Lamminmäki 1994Maastokäynnit: 16.6.1992 RV, MS, 2.8.2004 RV38. Kurensuo, Kinnula5 VK: SL 256621, 2,5 ha2334 04Kurensuo on Saarenkylällä Kinnula-Kivijärvi –tien varrella sijaitseva pieni,ojittamaton suokohde. Myös suoneteläpuolella on tie ja itäreunalla kulkeesähkölinja. Suotyyppejä ovat saraneva,sararäme, rahkaneva ja tupasvillaräme.Merkittävin putkilokasvilajion punakämmekkä, joita kasvaa suonpohjoispään itäreunalla. Kesällä 2004paikalla oli 20 kukkivaa yksilöä. Muitakenttäkerroksen lajeja ovat mm. villapääluikka,maariankämmekkä, pullosara,mutasara, isokarpalo, raate, jokapaikansaraja harajuuri.Suositus: Kurensuo on ojittamattomanapikkusuona ja punakämmekän kasvupaikkanapaikallisesti merkittäväkohde. Suo jatkuu vähän matkaa seutukaavarajauksenyli pohjoiseen.Kirjallisuus: Harvisalo ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 29.6.2004 RV39. Mekkojärvi, Kinnula5. VK: SL 256625, 5,8 ha2334 04Mekkojärvi sijaitsee Markokylän länsipuolellaMekkovuoren osin kallioisenpohjoisrinteen alla. Järven pohjoisrannallaon alavaa lehtipuuvaltaistametsää. Pientä järveä kiertää luhtainennevareunus ja järven itäpää onumpeenkasvanutta suota, jonka läpivirtaa Markojärveen laskeva Mekkopuro.Mekkovuoren kalliolta valuvatvedet laskevat etelärannalla ruohojaheinäkorven läpi Mekkojärveen.Itäpään suon yli kulkee sähkölinja jasuo on pensoittunutta luhtanevaa jakorpea.Mekkojärven nevareunuksella kasvaviamaakunnallisesti harvinaisia jauhanalaisia putkilokasveja ovat hoikkavillaja kaarlenvaltikka. Kohteelta onvanha kirjallisuustieto myös alueellisestiuhanalaisesta kämmekästä, suovalkusta.Todennäköisesti laji kasvaaalueella yhä. Rannan luhtasuolla kasvaviaharvinaisia ja vaateliaita sammaliaovat pikkutihkusammal ja lettorahkasammal.Vuonna 1919 Mekkojärveltäon löydetty nykyisin maakunnallisestiuhanalaiset lettokilpisammal, äimäkynsisammalja kairasammal, jotkatodennäköisesti kasvavat siellävieläkin. Lisäksi etelärannan ruohojaheinäkorvessa kasvaa monia vaateliaita,runsas- ja keskiravinteisuuttavaativia sammalia. Järven mutapohjallakasvaa suomenlummetta. Kesällä2004 maastohavainnointia vaikeuttihuono sää ja suhteellisen myöhäinenajankohta. Alueen luonnontilaon säilynyt hyvänä.Suositus: Mekkojärvi on rauhallinen,rakentamattomana säilynyt pikkujärvi,jolla on rantasoineen maakunnallistaluonnonsuojeluarvoa. Tärkeintä olisiturvata rantanevan, ruoho- ja heinäkorvensekä itäpään suoalueen luonnontilansäilyminen.17