92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL601639, 2 ha2343 07Likolampi on Muurasjärven keskustassasijaitseva pieni, laajasti suorantainenlampiallas, joka lienee syntynytnoin 9500 vuotta sitten harjukompleksissaolleen jäälohkareensulaessa. Suppa-allas alkoi noin 600vuotta sitten itsenäistyä erilliseksilammeksi Muinais-Päijänteen laskuuomanpuhjettua Heinolassa olleeseenharjuun ja vedenpinnan alkaessalaskea. Lampea on aikoinaan käytettymm. kuitukasvien liotukseen.Nykyisin lampi on nopeasti umpeenkasvavaja nevaksi muuttuva alue.Lammen luhtainen nevareunus onmerkittävä putkilokasvien ja sammalienkasvupaikka. Luhtareunuksellakasvaa mm. liereäsaraa ja melkorunsaasti alueellisesti uhanalaista nevaimarretta.Rantasuon reunaosassaon kasvanut myös kaarlenvaltikkaa,mutta viime vuosilta lajista ei olehavaintoja. Rantasoistuman sammallajejaovat mm. keski- ja runsasravinteistakasvuympäristöä vaativat purosuikerosammal,hetekuirisammal,kampasammal, lettoväkäsammal, kirjorahkasammal,keräpäärahkasammalja lettorahkasammal. Vuosikymmeniäsitten Likolammelta on löydettymyös maakunnallisesti uhanalaisetlettokilpisammal ja kiiltosirppisammal,jotka luultavasti kasvavatsiellä vieläkin. Lisäksi rantasoistumanlaidalla olevissa vanhoissa lehtipuissakasvaa harvinaisia sammalia.Suositus: Likolampi rantasoineen onkasvistollisesti maakunnallisesti arvokassuojelukohde, jonka luonnontila onsäilynyt hyvin.Kirjallisuus: Raatikainen ja Raatikainen 1988,Raatikainen ja Saari 1994Maastokäynnit: 15.9.2004 RV93. Latvasen saaret,Pylkönmäki5 VK: SL 633601, 3 ha2241 12Latvasen saariin kuuluvat järven eteläpäässäolevat kaksi tiheäpuustoistapikkusaarta. Kissasaari on havupuuvaltainenja varsinkin saaren keskustassaolevalla kumpareella kasvaakuusta. Koivua Kissasaaressa kasvaalähinnä vain rannalla. Kangassaarion mäntyvaltainen, mutta puustossaon huomattavasti enemmän koivuakuin Kissasaaressa. Saarten puustossaon jonkin verran myös lahopuitaja keloja. Saaret ovat olleet Metsähallituksenluonnonhoitometsiä.Saarten tuntumassa uiskenteli kesällä2004 kuikka.Suositus: Maisemallisesti kauniita pikkusaaria,joilla on myös luonnonmetsäarvoja,mutta arvot ovat lähinnä paikallisia.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 15.6.2004 RV94. Kallenpalokangas,Pylkönmäki5 VK: SL 633618, 2,7 ha2241 12Kallenpalokangas on Kukossa sijaitsevapieni Metsähallituksen aarnialueenaollut vanhan metsän kohde. Aluerajautuu etelästä ja lännestä metsäautotiehenja alueen kautta kulkee polku.Itäreunalla on vanha, sammaloitunutlaskuoja. Alueella kasvaa valtaviavanhoja mäntyjä ja seassa on vanhojakääpäisiä haapoja. Koivu puuttuupuustosta lähes kokonaan. Puustossaon runsaasti lahopuita sekä katkenneitarunkoja ja maapuita. Kesällä2004 metsikössä pesi käpytikka.Suositus: Pieni, mutta puustoltaan hyvinainutlaatuinen luonnonmetsäkohde,jolla on ainakin vanhan metsän askelkivenäseudullista merkitystä.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 15.6.2004 RV95. Pyhänkangas, Saarijärvi5. VK: S/ha 729662, 47 ha3222 05Hirvaanmäellä lähellä Äänekosken rajaasijaitseva Pyhänkangas on harjualue,joka käsittää osan laajaa deltaaluettasekä tähän liittyvät kapealakisetja jyrkkärinteiset harjuselänteet.Lisäksi alueella on syviä harjuhautojaja -kuoppia. Alueen eteläosassaon matkailunähtävyytenäkin tunnettukarsikkopetäjikkö, jossa vanhojentietojen mukaan on 33 vainajienkuolinajoilla ja nimikirjaimilla merkittyämäntyä. Kasvillisuus on pääosinkanerva- ja puolukkatyypin kangasta.Kasvistoon kuuluvat mm. sianpuolukka,kangaskorte ja mäntykukka.Alue rajoittuu itäosastaan laajoihinsoranottoalueisiin, mutta seutukaavaankuuluva aluevaraus, itä-länsisuuntaisenselänteen eteläpuoleinenosa, on säilyttänyt hyvin luonnontilaisuutensa.Suositus: Pyhänkangas on geologisestimaakunnallisesti merkittävä harjualue,jolla on myös maisemallista arvoa.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR96. Syrjäharju, Saarijärvi5. VK: S/ha 729665, 72 ha3222 02Syrjäharju on pääosin luode-kaakko –suuntainen harjujakso, jonka pohjoisosakäsittää paikoin 20 m korkeita, lukuistenharjukuoppien erottamia rinnakkaisselänteitäsekä harjukumpuja.36
Aluevarauksen eteläosa on lampienja kapeiden soiden reunustamaajyrkkärinteistä ja pääasiassa kapealakistaselännettä. Myös eteläselänne,joka on 20-25 m korkea, on paikoinharjukuoppien rinnakkaisselänteiksijakama. Kaakkoisosastaan selännelaajenee tasalakiseksi. Muodostumaon lähes kauttaaltaan hyvin lohkareinen.Pohjoisosan kasvillisuus on pääosinkanervatyyppiä, eteläosan pääosinpuolukkatyypin kangasta. Lisäksipohjoisosassa on paikoin jäkälätyypinkangasta. Alueen puusto on pääasiassanuorta mäntytaimikkoa, muttaeteläpään harjanne on valoisaavarttunutta mäntymetsää.Suositus: Syrjäharju on keskisuomalaisittainsangen laaja soranotolta säästynyt,yhtenäinen harjujakso, joka ongeologisesti merkittävä ja maisemallisestijokseenkin merkittävä maakunnallinenkohde.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR97. Pirunvuori-Pyhämäenlänsirinne, Saarijärvi5. VK: S/ha 729664, 74 ha2244 10Seutukaavakohde on osaksi suo- javiljelysmaisemaan liittyvä harjualue,johon kuuluu Pirunvuoren kumpareinen,laelta lohkareinen harjuselännesekä Pyhämäen kookkaan drumliininkylkeen deltamaiseksi terassiksilevittäytynyt selänne. Alueen eteläosankorkeimmat kohdat kohoavatnoin 40 m ympäristöstä. Muodostumanrinteillä on useita lohkareikkoja,joista osa liittynee muinaisrantoihin.Kasvillisuus on pääosin kanervajapuolukkatyypin kangasta. Alueellakasvaa kangaskortetta.Alueen keskeisimmälle osalle on syntynytlaajahko soranottoalue. Myöspohjoispäässä alueen läpi kulkevantien varrella on pieni soramonttu.Alueen eteläosa on avohakattu japohjoisosa kasvaa taimikkoa.Suositus: Pirunvuori-Pyhämäen länsirinneon ollut geologisesti ja maisemallisestimerkittävä maakunnallinen harjukohde.Aluekokonaisuuden arvoaon alentanut keskeisellä alueella sallittusoranotto. Pirunvuoren osa-alueellasekä Pyhämäen rinteellä on yhä maisemallistaja geologista merkitystä.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR98. Lanneveden Kirkkoharju,Saarijärvi5. VK: S/ha 729663, 30 ha2243 12Lanneveden Kirkkoharju on kulttuurijavesimaisemaan kiinteästi liittyvä,kapeahkolakinen, 10-15 m korkea harjuselänne,joka laajenee alueen kaakkoisosassanoin 30 m korkeaksi harjudeltaksi.Deltan paikoin jyrkillä rinteilläon useita heikohkosti kehittyneitämuinaisrantoja. Harjuselänteenlaella on maantie. Kasvillisuus on alueenkaakkoisosassa pääosin kanervatyypinkangasta. Luoteisosassa onnäkyvissä kulttuurivaikutteista niittyjakangaskasvillisuutta. Alueella onpyyntikuoppia ja alueen poikki virtaaSummanen-järveen laskeva Lannejoki.Kaakkoisosan eteläreunalla on pienehkösoranottoalue.Suositus: Lanneveden Kirkkoharju onmaisemallisesti ja geologisesti maakunnallisestimerkittävä harjukohde.Eteläosassa oleva soranotto ei ole merkittävästivaikuttanut alueen arvoihin.Soranotto tulisi lopettaa ja ottojäljettulisi maisemoida.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 2.7.2004 RV, OR99. Summakoski, Saarijärvi5 VK: S 729601, 6,6 ha2243 12, 2244 10Summakoski on Summasjärvestä laskevaSaarijärven reitin alaosan kaksiosainenkoskialue. Itähaara on lähestäysin luonnontilainen väylä, joka onsäästynyt perkauksilta, koska uittoavarten sen viereen on kaivettu erillinenlänsihaara. Viljellyssä kulttuuriympäristössäsijaitseva koskialue onmaisemallisesti edustava. Kivikkoisillarannoilla kasvaa mm. rantakukkaa,ranta-alpia, rentukkaa, helpeä japaatsamaa. Koskialueen yli on vedettykaapelilinja.Molemmat koskihaarat on kalataloudellisestikunnostettu. Itähaara onmaakunnassa poikkeuksellinen kokoluokkansaedustaja. Kosken kalataloudellinenmerkitys perustuu ennenkaikkea poikastuotantoon. Kalastuslupiakoskelle myydään vain omistajille.Suositus: Summakoski on kalataloudellisestija maisemallisesti maakunnallisestimerkittävä virtavesikohde.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 b,Kovanen 2004Maastokäynnit: 6.8.2004 RV100. Jokelansuo, Saarijärvi5. VK: SL 729619, 2 ha2244 05Jokelansuo on Kolkanlahdella metsäkoulunlänsipuolella oleva pieni tienvarsisuo.Suon lounaislaidalla on avovesilampare,josta on kaivettu oja. Ojaon kuitenkin jo umpeutunut. Suo onmelko kuivaa rimpinevaa, jolla kasvaa37
- Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
- Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
- Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
- Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
- Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
- Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
- Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
- Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
- Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
- Page 20 and 21: kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa le
- Page 22 and 23: 52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 27
- Page 24 and 25: mansikka sekä hyvin runsaina (5) k
- Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
- Page 28 and 29: Suositus: Kohde on tienrakentamises
- Page 30 and 31: sinkin korpiluonnon takia suojelun
- Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
- Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
- Page 38 and 39: unsaasti valkopiirtoheinää ja muu
- Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
- Page 42 and 43: Suositus: Nisulan puronvarsilehto o
- Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
- Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
- Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
- Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
- Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
- Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
- Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
- Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
- Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
- Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315