10.07.2015 Views

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL601639, 2 ha2343 07Likolampi on Muurasjärven keskustassasijaitseva pieni, laajasti suorantainenlampiallas, joka lienee syntynytnoin 9500 vuotta sitten harjukompleksissaolleen jäälohkareensulaessa. Suppa-allas alkoi noin 600vuotta sitten itsenäistyä erilliseksilammeksi Muinais-Päijänteen laskuuomanpuhjettua Heinolassa olleeseenharjuun ja vedenpinnan alkaessalaskea. Lampea on aikoinaan käytettymm. kuitukasvien liotukseen.Nykyisin lampi on nopeasti umpeenkasvavaja nevaksi muuttuva alue.Lammen luhtainen nevareunus onmerkittävä putkilokasvien ja sammalienkasvupaikka. Luhtareunuksellakasvaa mm. liereäsaraa ja melkorunsaasti alueellisesti uhanalaista nevaimarretta.Rantasuon reunaosassaon kasvanut myös kaarlenvaltikkaa,mutta viime vuosilta lajista ei olehavaintoja. Rantasoistuman sammallajejaovat mm. keski- ja runsasravinteistakasvuympäristöä vaativat purosuikerosammal,hetekuirisammal,kampasammal, lettoväkäsammal, kirjorahkasammal,keräpäärahkasammalja lettorahkasammal. Vuosikymmeniäsitten Likolammelta on löydettymyös maakunnallisesti uhanalaisetlettokilpisammal ja kiiltosirppisammal,jotka luultavasti kasvavatsiellä vieläkin. Lisäksi rantasoistumanlaidalla olevissa vanhoissa lehtipuissakasvaa harvinaisia sammalia.Suositus: Likolampi rantasoineen onkasvistollisesti maakunnallisesti arvokassuojelukohde, jonka luonnontila onsäilynyt hyvin.Kirjallisuus: Raatikainen ja Raatikainen 1988,Raatikainen ja Saari 1994Maastokäynnit: 15.9.2004 RV93. Latvasen saaret,Pylkönmäki5 VK: SL 633601, 3 ha2241 12Latvasen saariin kuuluvat järven eteläpäässäolevat kaksi tiheäpuustoistapikkusaarta. Kissasaari on havupuuvaltainenja varsinkin saaren keskustassaolevalla kumpareella kasvaakuusta. Koivua Kissasaaressa kasvaalähinnä vain rannalla. Kangassaarion mäntyvaltainen, mutta puustossaon huomattavasti enemmän koivuakuin Kissasaaressa. Saarten puustossaon jonkin verran myös lahopuitaja keloja. Saaret ovat olleet Metsähallituksenluonnonhoitometsiä.Saarten tuntumassa uiskenteli kesällä2004 kuikka.Suositus: Maisemallisesti kauniita pikkusaaria,joilla on myös luonnonmetsäarvoja,mutta arvot ovat lähinnä paikallisia.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 15.6.2004 RV94. Kallenpalokangas,Pylkönmäki5 VK: SL 633618, 2,7 ha2241 12Kallenpalokangas on Kukossa sijaitsevapieni Metsähallituksen aarnialueenaollut vanhan metsän kohde. Aluerajautuu etelästä ja lännestä metsäautotiehenja alueen kautta kulkee polku.Itäreunalla on vanha, sammaloitunutlaskuoja. Alueella kasvaa valtaviavanhoja mäntyjä ja seassa on vanhojakääpäisiä haapoja. Koivu puuttuupuustosta lähes kokonaan. Puustossaon runsaasti lahopuita sekä katkenneitarunkoja ja maapuita. Kesällä2004 metsikössä pesi käpytikka.Suositus: Pieni, mutta puustoltaan hyvinainutlaatuinen luonnonmetsäkohde,jolla on ainakin vanhan metsän askelkivenäseudullista merkitystä.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 15.6.2004 RV95. Pyhänkangas, Saarijärvi5. VK: S/ha 729662, 47 ha3222 05Hirvaanmäellä lähellä Äänekosken rajaasijaitseva Pyhänkangas on harjualue,joka käsittää osan laajaa deltaaluettasekä tähän liittyvät kapealakisetja jyrkkärinteiset harjuselänteet.Lisäksi alueella on syviä harjuhautojaja -kuoppia. Alueen eteläosassaon matkailunähtävyytenäkin tunnettukarsikkopetäjikkö, jossa vanhojentietojen mukaan on 33 vainajienkuolinajoilla ja nimikirjaimilla merkittyämäntyä. Kasvillisuus on pääosinkanerva- ja puolukkatyypin kangasta.Kasvistoon kuuluvat mm. sianpuolukka,kangaskorte ja mäntykukka.Alue rajoittuu itäosastaan laajoihinsoranottoalueisiin, mutta seutukaavaankuuluva aluevaraus, itä-länsisuuntaisenselänteen eteläpuoleinenosa, on säilyttänyt hyvin luonnontilaisuutensa.Suositus: Pyhänkangas on geologisestimaakunnallisesti merkittävä harjualue,jolla on myös maisemallista arvoa.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR96. Syrjäharju, Saarijärvi5. VK: S/ha 729665, 72 ha3222 02Syrjäharju on pääosin luode-kaakko –suuntainen harjujakso, jonka pohjoisosakäsittää paikoin 20 m korkeita, lukuistenharjukuoppien erottamia rinnakkaisselänteitäsekä harjukumpuja.36

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!