unsaasti valkopiirtoheinää ja muutamienaarien alalla alueellisesti uhanalaistaruskopiirtoheinää. Lisäksi vaateliaaseenlajistoon kuuluvat villapääluikkaja alueellisesti uhanalainen rimpivihvilä,joka kasvaa suolla niukkana.Metsäkoulun luota suolta on kerättypuna- ja kaitakämmekkänäytteetHelsingin luonnontieteelliseen museoon1940- ja 1950-luvuilla. Tarkkakasvupaikka on tuntematon, muttalajit ovat saattaneet kasvaa Jokelansuolla.Suositus: Jokelansuo on pienialainenkeskiravinteinen rimpineva, jolla onsuokasvistollisesti seudullista merkitystä.Suo soveltuisi hyvin metsäopistonluontokoulutukseen.Kirjallisuus: Välivaara 1987Maastokäynnit: 9.8.2001 RV, VS, 6.8.2004 RV101. Haikanniemi, Saarijärvi5. VK: SL 729625, 5,5 ha2244 07Haikanniemi on Summassaarenkaakkoisosan pitkä ja kapea Summanen-järveentyöntyvä harjuniemi,joka kuuluu saumamuodostumavyöhykkeenrinnakkaisjaksoon. Pääasiassajyrkkärinteinen ja kapealakinen selänneon paikoin noin 30 m korkea.Rinteillä on muinaisrantojen terasseja.Alue jatkuu luoteeseen, missä selänteeseenliittyy sivulaajentumia.Niemen tyvellä on hotelli- ja lomakyläalueja selänteen luoteisosassa onlaajahko soranottoalue, joka on osaksimaisemoitu.Niemen tyvi on tiheää tukkipuumännikköä.Särkkämäiseksi niemenkärjeksikapenevalla selänteellä kasvaakomeita mäntyjä. Selännettä pitkinniemenkärkeen kulkee polku. Polunvarrella niemen kapeimmalla kohdallakasvaa erikoisia pönkkäjuurisiamäntyjä. Niemen ranta on pikkukivistäja niemen kärjessä kasvaa mm.lehtovirmajuurta.Niemi on rauhoitettu luonnonsuojelualueena.Suositus: Haikanniemi on geologisestija maisemallisesti maakunnallisestimerkittävä harjukohde, jolla on lisäksivirkistyskäyttöarvoja.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1981Maastokäynnit: 6.8.2004 RV102. Lannejoki, Saarijärvi5. VK: SL 729629, 14 ha2243 12Lannejoki on Lannevedellä sijaitseva,Lannevedestä Summanen-järveenlaskeva kapea joki, joka on kertaalleenkunnostettu uiton jäljiltä. Kunnostustaon tarkoitus parantaa uudellakalataloudellisella kunnostuksella.Joki on yleinen virkistyskalastuskohde,jonka saalislajeina ovat taimenja harjus.Joki sijaitsee keskellä maatalousaluetta,mutta on melko erämainen jakokonaan luonnontilainen. Rantavedessäkasvaa mm. kurjenmiekkaa,rantaminttua, lummetta ja viiltosaraa.Varsinkin joen länsirannan metsäon paikoin rehevää ja lajistoon kuuluvatmm. punaherukka, hiirenporras,tuomi, mesiangervo, harmaaleppäja ahomansikka. Yläosassa joki kulkeeLanneveden Kirkkoharjun läpi.Alajuoksulla, tien eteläpuolella onmyllyrakennus, joka on kunnostettumatkailukäyttöön. Myllykosken rannallaon Kain Tapperin veistämä TarmoMannin muistomerkki.Suositus: Lannejoki on kalataloudellisestimaakunnallisesti arvokas virtavesi,jolla on myös luonnonsuojelullisia jakulttuurihistoriallisia arvoja.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 bMaastokäynnit: 6.8.2004 RV103. Palsanpuron lehto,Saarijärvi5. VK: SL 729618, 0,5 ha2243 12Palsanpuron lehto sijaitsee RantakylällläPalsanlammesta Lanneveteenlaskevan puron varrella lähellä 6304-tietä. Puron alajuoksun länsirannallaolevan lehdon luonnontila on muuttunutavohakkuun ja lehtoon kaivetunojan takia. Kohteen yli kulkeemyös sähkölinja.Lehto on ollut hyvin edustava suurruoholehto,jonka kenttäkerroksenvaltalajina on yhä edelleen mesiangervo.Kosteapohjaisen lehdon puustossakasvoi harmaaleppää ja koivua.Lehdon harvinaiseen lajistoon kuuluiainakin 1980-luvulla soikkokaksikko.Puron varrella kasvaa yhä edelleenkinmm. kotkansiipeä ja alueellisestiuhanlaista korpisorsimoa.Suositus: Lehdon luonnontila on muuttunuthakkuiden ja ojituksen takia,mikä todennäköisesti merkittävästi heikentääkohteen ominaispiirteitä. Kohteellaon paikallista merkitystä harvinaisenlajiston takia.Kirjallisuus: Välivaara 1987Maastokäynnit: 6.9.2004 RV104. Kalliosaaret, Saarijärvi5. VK: SL 729624, 0,3 ha2243 12Kalliosaariin kuuluu kaksi Lannevedenpohjoispuoliskolla, Hirvisaarenlähellä olevaa pikkusaarta. Saaretovat kallioisia ja maisemallisesti kauniitaja ne näkyvät Lanneveden itä- jalänsirannoilla kulkeville teille.38
Suositus: Kalliosaarilla on paikallistamerkitystä vesi- ja tienvarsimaisemassa.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 6.9.2004 RV (ei käyty maissa)105. Hankakorpi, Saarijärvi5. VK: SL 729621, 2,5 ha2243 11, 12Lanneveden länsipuolella sijaitsevaHankakorpi on ennen ojittamista olluttyypillinen ja edustava sisäsuomalainenkeidassuo, jonka suotyypitolivat erilaisia korpi- ja rämetyyppejä.Keskustassa on ollut pieniä nevalaikkuja.Nykyisin keskeiset osat suostaovat rämemuuttumaa. Suosta onsäilynyt ojittamiselta vain pieni osaeteläpäästä, missä on jäljellä näytesuon komeasta ja rehevästä korpiluonnosta.Näyttävää ruoho- ja heinäkorpeaon aikaisemmin ollut myössuon pohjoispäässä. Ojittamatta säilyneeneteläpään puusto on pääosinkoivua ja kenttäkerroksen valtalajejaovat korpikastikka, pullosara ja juurtosara.Suositus: <strong>Seutukaavan</strong> varausalue onpieni osa laajempaa Hankakorven keidassuokokonaisuutta,joka on suurimmaksiosaksi ojitettu ja jonka luonnontilaon muuttunut. Ojittamattomalla,osin rauhoitetulla, seutukaavakohteellaon vielä paikallista arvoa ravinteisenäkorpena.Kirjallisuus: Anon. 1978Maastokäynnit: 1.7.2004 RV106. Pengerlehdonsinivuokkoesiintymä,Saarijärvi5. VK: SL 729617, 0,8 ha224312Lanneveden länsirannalla sijaitseelehtomainen laikku, jolla kasvaa sinivuokkoa(4) luontaisen levinneisyytensäpohjoisrajoilla. Kohde on valoisaamänty- ja haapavaltaista rantametsää,jonka ympärillä on tehty2000-luvulla kasvatushakkuu. Kohteenpuustossa on lisäksi harmaaleppää,mutta ei kuusta juuri ollenkaan.Näyttävän sinivuokkoesiintymän lisäksivarsinaisia lehtolajeja on vähän.Kenttäkerroksen lajeja ovat mm. metsäkurjenpolvi,metsäalvejuuri, metsäorvokki,ahomansikka, oravanmarja,ojakellukka, käenkaali, karhunputki,nuokkuhelmikkä, aitovirna, metsävirna,rohtotädyke ja kevätlinnunherne(3). Pohjakerroksessa kasvaa mm.metsänliekosammalta. Kohde onrauhoitettu vuonna 1981.Pensaskerroksessa on vähän punaherukkaa,mutta aikaisemmin runsaaksimainittua näsiää ei löydetty syksyllä2004. Vanhoissa tiedoissa sinivuokkoesiintymänyhteydessä puhutaanmyös puronvarsilehdossa kasvavastakotkansiivestä. Paikalla ei kasvanutkotkansiipeä kesällä 2004, eikä kohteellaole puroa. Vanhoissa tiedoissaon voitu sekoittaa kahden eri kohteentiedot.Suositus: Kohteen arvo perustuu sinivuokonpohjoiseen esiintymään. Lehtokohteenalaikku on melko vaatimaton.Kirjallisuus: Anon. 1972, Välivaara 1987Maastokäynnit: 6.9.2004 RV107. Jylhänvuori, Sumiainen5 VK: SL 770622, 13 ha3222 10Jylhänvuori on maisemallisesti näyttäväkallioniemi Keiteleen Kertonselänetelärannalla. Vuori kohoaa 56 mKeiteleen pinnasta ja näkyy pohjoiseenlänsilaidaltaan hyvin jyrkkänä,osittain kalliopintaisena selänteenä.Länsirinteen jyrkänne on parhaimmillaan30 m korkea ja osittain porrasmainen.Jyrkänteen tyvellä rannassaon runsaasti louhikkoa. Kallionharvamännikköiseltä laelta ja ylärinteeltäavautuu erinomaisen kaunisja edustava järvimaisema. Laella onpolku ja nuotiopaikka.Alue on kasvillisuudeltaan pääosinkarua, mutta biologisesti edustavaa.Länsijyrkänteellä on vanhaa kalliomännikköäja jäkälä-sammalpeitteistäkalliorinnettä. Paljaimmat pystypinnatovat jäkäläpeitteisiä. Länsirinteelläon myös kallioniittyä ja-ketoa, jolla kasvaa runsaana esiintyvienkarvakiviyrtin ja kalliokohokinlisäksi mm. ahomansikkaa, sarjakeltanoa,metsälauhaa, aho-orvokkia,lampaannataa ja rohtotädykettä.Laen lyhytkasvuinen kalliomännikkövaihettuu itärinteen kuivahkon kankaankautta tuoreeksi mäntyvaltaiseksimetsäksi. Puustossa on muutamiakolopuita ja kenttäkerroksen lajeihinkuuluvat mm. yövilkka ja keltatalvikki.Alueen harvinaisin laji on kallioseinämilläja -pengermillä kasvavapahtanurmikka.Lisäksi alueella on pakanuuden aikaisenamuistomerkkinä luola (karttaanmerkitty Pirunpesä) sekä ainakin viisivainajien muistoksi kaiverrettua karsikkopetäjää1800-luvulta.Suositus: Jylhänvuori on maisemallisestija geologisesti valtakunnallisesti arvokaskallioalue. Lisäksi alueella on kasvillisuus-ja kasvistoarvoja sekä kulttuuri-39
- Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
- Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
- Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
- Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
- Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
- Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
- Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
- Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
- Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
- Page 20 and 21: kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa le
- Page 22 and 23: 52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 27
- Page 24 and 25: mansikka sekä hyvin runsaina (5) k
- Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
- Page 28 and 29: Suositus: Kohde on tienrakentamises
- Page 30 and 31: sinkin korpiluonnon takia suojelun
- Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
- Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
- Page 36 and 37: 92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL60
- Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
- Page 42 and 43: Suositus: Nisulan puronvarsilehto o
- Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
- Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
- Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
- Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
- Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
- Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
- Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
- Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
- Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
- Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315