Suositus: Nisulan puronvarsilehto onvarsinkin kenttäkerrokseltaan maakunnallisestimerkittävä lehtokohde. Lehtokasvistoauhkaa runsaana aluspuunanouseva kuusi, jota tulisi poistaa. Seutukaavarajauksestavoidaan poistaamökkitien alapuoleinen osa. Tien yläpuolellaarvokkain alue jää rauhoitusalueelle,mutta suojelualuerajauksenlaajentaminen leveämmäksi olisi suotavaa.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Eisto ja Raatikainen1989Maastokäynnit: 22.6.2004 RV114. Syrjänkangas, Uurainen5 VK: SL 892660, 59 ha2243 07, 08Laajempaan harjujaksoon kuuluvaSyrjänkangas käsittää vesimaisemaanliittyvän harjualueen. Alueeseen kuuluuharjukumpuja, osin tasaantunutharjulaajentuma, harjukuoppalampia,hiekkarantoja ja pienehköjä dyynejä.Kasvillisuus on pääosin kanervatyypinkangasta. Hietasaaren upeahiekkarantainen kannas on uimarantanaja alueella on karavaanareidenleirintäalue. Alue on säästynyt soranotolta,mutta Huutoniemen kärjessäja Iso-Valkoisen alueella on lomaasuntoja.Suositus: Syrjänkangas on geologisestija maisemallisesti merkittävä maakunnallinenkohde, jolla on lisäksi merkitystävirkistyskäytön kannalta.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 25.5.2004 RV115. Kuolionsaari, Uurainen5 VK: SL 892620, 1 ha2243 08Kuolionsaari on Kyynämöisen luoteisosassaoleva kaksiosainen saari.Eteläinen, isompi saari on kumpumainenja tiheäpuustoinen. Saartenvälissä on matala, saraikkoinen kannas.Pohjoinen saari on kapea ja kasvaaharvakseltaan mäntyä. Pohjoisessasaaressa on latomainen rakennus.Saaria on ennen käytetty hautausmaanaja saaret on rauhoitettu vuonna1971 vanhoina hautapaikkoina.Suositus: Saarilla on kulttuurihistoriallistaarvoa, mutta ei erityisiä luontoarvoja.Saaret ovat maisemallisesti paikallisestimerkittäviä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 27.8.2004 RV116. Vilmalankalliot, Uurainen5 VK: SL 3221 05, 3 ha3221 05Rauhoitettu Vilmalankalliot sijaitseeHirvaskankaalta Uuraisille menevänmaantien eteläpuolella olevalla Purunmäenharjualueella. Alue on suurimmaksiosaksi nuorta metsää kasvavaakalliorinnettä, jolla on avokalliolaikkuja.Lisäksi alueella on louhikkoa,poronjäkäläkangasta ja vähäisiärinnesoistumia. Alueen korkeimmallakohdalla kaakkoiskulmassa kasvaapienellä alalla iäkästä männikköä.Suositus: Vilmalankallioiden luonnonsuojelullinenarvo on lähinnä alueenpienialaisessa vanhan metsän osassa.Paikallisesti kohteella on myös tienvarsimaisemallistamerkitystä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 6.9.2004 RV117. Kiminkinieminlehmuslehdot, Viitasaari5. VK: SL 931627, 2,5 ha3311 08Pitkälahden rannalla oleva luonnonsuojelualueon rehevähköä, lehtipuuvaltaistarantametsikköä. Puustossaon koivun, harmaalepän, raidan jatervalepän lisäksi noin 10 pienehköärunkopuulehmusta. Lehmuskuviotaahdistaa luoteesta työntyvä kuusitaimikko.Kenttäkerroksessa vallitsevatruohot ja varpuja on vähän. Runsaimpialajeja ovat metsäkastikka, lillukka,nuokkuhelmikkä ja huopaohdake. Lisäksikenttäkerroksessa kasvavat mm.kielo, metsäimarre, metsäorvokki, hiirenporras,metsäkurjenpolvi, metsämansikka,sudenmarja ja käenkaali.Kiminkiniemen länsirannalla olevakaksiosainen luonnonsuojelualuejää mäntykankaan ja rannan väliin.Suojelulaikut ovat puustoltaan lähespuhdasta lehmusmetsikköä. Yhteensärunkopuulehmuksia, joista osa onpienen tukkipuun kokoisia, on satakunta.Koivuja puustossa on vainmuutamia. Pensaskerros puuttuu,joskin alueella kasvaa jonkin verranpientä pihlajaa. Kasvillisuus on luokiteltavissaainakin osaksi kuivaksi lehdoksi,mutta kenttäkerroksessa onpaikoin runsaasti mustikkaa. Muitarunsaita kenttäkerroksen lajeja ovatkevätlinnunherne, kielo, oravanmarja,metsäkastikka ja sananjalka. Kevätlinnunhernettäkasvaa myös lehmuskuvionulkopuolella. Alue oli vielä kesällä2003 hyvin valoisa, mutta aluskasvillisuudessaon nousemassa pieniäkuusia.Lehtokohteet on rauhoitettu vuonna1989 ja ne kuuluvat valtakunnalliseenlehtojensuojeluohjelmaan. Vanhoissatiedoissa alueelta mainitaan velholehtija maakunnallisesti uhanalainenrantanätkelmä, joita ei löydettykesällä 2003.42
Suositus: Lehtokasvillisuudeltaan Kiminkiniemenlehdoteivät ole erityisenedustavia. Lehmusta kohteilla kasvaakuitenkin huomattavan runsaastija pohjoisina lehmusmetsiköinä neovat merkittävä osa maakunnallistaluonnonsuojeluverkostoa. Uhkaamassaoleva kuusettuminen tulisi estää hoitotoimilla.Kirjallisuus: Lehtojensuojelutyöryhmä 1988,Raatikainen ym. 1989, Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 26.8.2003 RV118. Saunamäen lehto,Viitasaari5. VK: SL 931629, 0,5 ha3311 07Kohde sijaitsee Hämälänkylän Saunamäenitärinteellä, jyrkän töyrään allaolevan lähteen ympäristössä. Noinparinkymmenen aarin kokoisen kohteenmuodostavat lähdesilmä ja siitäalkunsa saava, osin tihkupintainennorojuotti lähiympäristöineen. Kohteenympärillä on kasvatushakkuillakäsitelty kuusivaltainen talousmetsä.Kohteen valtalaji on hiirenporras (5) japuustossa kasvaa muutamia harmaaleppiäja pihlajia. Hiirenportaan lisäksikenttäkerroksen merkittävimpiä lajejaovat tesma (3), sudenmarja, lehtokorte,metsäimarre ja metsäorvokki.Pensaskerroksessa kasvaa vähänlehtokuusamaa (2).Kohde on säilynyt hyvin luonnontilaisena.Lähteessä näkyi vanha laudankappale,mutta lähdesilmääkin voi pitääluonnontilaisena tai luonnontilaisenkaltaisena.Lähde on todennäköisestieläinten juomapaikka. Kohde onotettu hyvin huomioon metsän kasvatushakkuissa.Suositus: Saunamäen lehto on pieni,paikallisesti merkittävä luontokohde,joka täyttää myös metsälain kriteerit.Kohteen suojelussa riittää metsälaki jakohteen huomioon ottaminen tulevissametsänhoitotoimenpiteissä.Kirjallisuus: Raatikainen ym. 1989Maastokäynnit: 26.8.2003 RV119. Jurvanjoen saniaislehto,Viitasaari5. VK: SL 931630, 0,4 ha3311 08Kohde sijaitsee Keiteleen Paalilahteenlaskevan Jurvanjoen alaosassa.Kohteen luonnontilainen osa jää puronsuulla olevien rakennusten välittömäänläheisyyteen. Ylempänä puronlänsipuoli on avohakattu puroonsaakka. Itäpuoli on metsäistä, muttalajistoltaan huonompaa kuin länsipuoli.Lehtolajistoltaan ja kasvillisuudeltaanparas osa on jäänyt hakkuidenalle. Luonnontilaisilla osilla lehtolajistoakasvaa melko kapealla kaistaleellapuron varrella. Paras osa on kosteaasaniais- ja suurruoholehtoa, muttakasvillisuus on metsähoitotoimenpiteidentakia huomattavasti muuttunut.Valtalajeina ovat kotkansiipi (5)ja mesiangervo (4), joiden seassa kasvaamm. vadelmaa. Pensaskerroksenmerkittäviä lajeja ovat näsiä (2) ja koiranheisi(2). Lehmusta kasvoi yhdessäkohtaa kolmen runkopuun ryppäänä.Muista lajeista mainittavimpia olivatsudenmarja, hiirenporras, metsäorvokki,tuomi, nuokkuhelmikkä, kieloja syyläjuuri.Suositus: Lehdon suojeluarvo on kärsinytpuroon saakka ulottuvasta avohakkuusta.Jäljellä olevan lajiston japienen luonnontilaisen osan kannaltakohde on vain paikallisesti merkittävä.Kirjallisuus: Raatikainen ym. 1989Maastokäynnit: 26.8.2003 RV120. Mäntykangas, Viitasaari5. VK: S/ha 931660, 40 ha3311 11Mäntykangas on Mäntylän kylämaisemaankeskeisesti liittyvä harjualue,joka käsittää tasalakisen ja varsinjyrkkärinteisen keskiselänteen,joka on lähes 40 metriä korkea. <strong>Keski</strong>selänteenrinteisiin liittyy muinaisrantaterasseja.Ylin ranta on maastossanäkyvissä, mutta ei erotu selvästi.Kasvillisuus on pääosin kanervatyypin,paikoin puolukka- ja jäkälätyypinkangasta. Alue rajoittuu osaksi paikallistiehenja kaakkoisosasta soranottoalueeseen.Pohjoispää on harvennettusiemenpuuasentoon ja itäreunallaon taimikkoalue. Eteläpäätä lukuunottamatta harjukokonaisuus on säilynythyvin luonnontilaisena.Suositus: Mäntykangas on maisemallisestija geologisesti seudullisesti merkittäväharjuselänne.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR121. Säynäisvuori, Viitasaari5. VK: SL 931621, 21 ha3311 08Permoskylällä Iso-Säynäisen itärannallasijaitsevan Säynäisvuoren 60-metrinen, heikosti porrasmainen pystyjyrkänneerottuu massiivisena kilometrienpäähän. Jyrkänteen päältäavautuu monipuolinen ja tasapainoinenpelto-, metsä- ja järvimaisemaViitasaaren keskustaan saakka. Säynäisvuorion osa hyvin laajaa ja valtakunnallisestiarvokasta Saunamäen-Säynäisvuoren kallioaluekokonaisuutta,jonka biologiset ja geomorfologisetarvot ovat hyvin merkittäviä.Jyrkänteen päällä on kalliomännikköäja laikuittaisia poronjäkäläkasvustoja.Kalliokasvillisuus jatkuu jyrkän-43
- Page 1 and 2: Keski-Suomen maakuntakaavaSeutukaav
- Page 3 and 4: 2. MenetelmätTyön esivalmistelut
- Page 6 and 7: Niemen kärjessä ja itärannan puo
- Page 8 and 9: jonka pikkutikkatiheys on keskisuom
- Page 10 and 11: nurmikasta, mutta viime vuosikymmen
- Page 12 and 13: 12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlamme
- Page 14 and 15: 25. Karametsän dyynialue,Karstula5
- Page 16 and 17: marja (2), tesma (2) ja lehtovirmaj
- Page 18 and 19: Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvi
- Page 20 and 21: kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa le
- Page 22 and 23: 52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 27
- Page 24 and 25: mansikka sekä hyvin runsaina (5) k
- Page 26 and 27: nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja
- Page 28 and 29: Suositus: Kohde on tienrakentamises
- Page 30 and 31: sinkin korpiluonnon takia suojelun
- Page 32 and 33: ämeistä osa on ojitettu. Kasvilli
- Page 34 and 35: 34Kuva 3. Äänekosken Liimattalass
- Page 36 and 37: 92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL60
- Page 38 and 39: unsaasti valkopiirtoheinää ja muu
- Page 40 and 41: historiallista merkitystä. Keskeis
- Page 44 and 45: teen pohjoispuolella rinteen yläos
- Page 46 and 47: ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosass
- Page 48 and 49: Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK:
- Page 50 and 51: Muilla tässä työssä tarkastellu
- Page 52 and 53: Lammi, A. 1993: Keski-Suomen pienve
- Page 54 and 55: Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAL
- Page 56 and 57: Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOK
- Page 58 and 59: Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,J
- Page 60 and 61: Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäe
- Page 62: 62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315