1 SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEET JA SELITYKSET ...

- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Augustin Banganakwinshin todistajankuulustelunseuraavat kohdat: s. 6, rivit 41-52, s. 7 rivit 1-46, s. 8 rivit 8-32 ja s. 21,rivit 44-45- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty James Gakiren kuulustelun s. 7, rivit 29-45- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Annonciate Mukarusheman kuulustelukertomus,s. 1, rivit 34-42- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Theoneste Ruzigamanzin lisäkuulustelun seuraavatkohdat: s. 1- rivi 44, s. 2 - rivi 29, sekä varsinaisen kuulustelun seuraavat kohdat:s. 2 - rivit 22-26, s. 10 - rivit 27-52, s. 5 - rivit 15-27- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Apollinaire Rugimbanan esitutkintakuulustelunseuraavat kohdat: s. 1 - rivit 27-35- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Apollinaire Karemanziran esitutkintakuulustelunseuraavat kohdat: s. 8 - rivit 12-39 ja s. 10 rivit 8-11- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Ladislas Rukakan esitutkintakuulusteluun s.4, rivit31-42- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Esperance Mukanusin esitutkintakuulusteluuns. 2, rivi 29 ja s. 3 rivi 37- Lisätutkintapöytäkirjaan merkittyyn Paul Karasiran kuulusteluun s. 1 rivit 47-52- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty Valens Murindangabon kuulustelun seuraavatkohdat: s. 11 rivit 29-32, s. 13 rivit 1-8 sekä 23-29 ja s. 19 rivit 23-33- Esitutkintapöytäkirjaan merkitty VASA 10:n kuulustelun seuraavat kohdat: s. 37rivit 49-52.23III TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALTASyytteen mukaisten tekojen tekohetkellä voimassaolleen rikoslain 1 luvun 3 §:n 1 momentin(Laki 320/1963) mukaan ulkomaalainen, joka ei pysyvästi asu Suomessa, tuomitaan Suomen lainmukaan rikoksesta, jonka hän on Suomen ulkopuolella tehnyt suomalaisessa laivassa tai ilmaaluksessataikka joka on kohdistunut Suomeen, Suomen kansalaiseen tai suomalaiseen yhteisöön,laitokseen tai säätiöön taikka Suomessa pysyvästi asuvaan ulkomaalaiseen, sekä muustakin Suomenulkopuolella tehdystä rikollisesta teosta, jos se myös tekopaikan lain mukaan on rangaistavatai jos se on tehty alueella, jossa minkään valtion laki ei ole voimassa.Lisäksi tekohetkellä voimassaolleen rikoslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin (Laki 987/1974) mukaansen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on säädetty, voidaan ulkomaalainen tuomita Suomen lainmukaan silloinkin, kun hänen tekemänsä rikos ei ole tekopaikan mukaan rangaistava, jos rikos onmm. sotarikos tai ihmisoikeuksien loukkaaminen, joukkotuhonta tai salahanke joukkotuhontaan.Suomen rikoslain joukkotuhontaa koskevat säännökset perustuvat alunperin Yhdistyneiden Kansakuntienyleiskokouksen vuonna 1948 hyväksymään yleissopimukseen kansanmurhana pidettävänrikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi (Convention on the Prevention and Punishment ofthe Crime of Genocide). Sopimus on hyväksytty Suomessa vuonna 1959 annetulla lailla (Laki557/59). Ensimmäiset rangaistussäännökset on otettu Suomen rikoslakiin 1.3.1975 voimaan tulleessalaissa (Laki 987/1974).Tuomitsemishetkellä voimassaolevan rikoslain 1 luvun 7 §:n (Laki 626/1996) mukaan Suomen ulkopuolellatehtyyn rikokseen, jonka rankaiseminen tekopaikan laista riippumatta perustuu Suomeavelvoittavaan kansainväliseen sopimukseen tai muuhun Suomea kansainvälisesti velvoittavaansäädökseen tai määräykseen (kansainvälinen rikos), sovelletaan Suomen lakia. Rikoslain 1 luvun 7§:n soveltamisesta annetun asetuksen 1 §:n mukaan kansainvälisinä rikoksina pidetään muunmuassa joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyssä yleissopimuksessatarkoitettua joukkotuhontaa ja sen valmistelua.