Muinaistutkija 12009painoon.indd - Suomen arkeologinen seura ry.

Muinaistutkija 1/2009Yli-Iin Purkajasuon puulöytöjen dendrokronologinen tutkimusPentti Zetterberg & Tiina KinnunenJohdantoDendrokronologisen ajoitusmenetelmänhyödyntäminen arkeologisissa tutkimuksissaalkoi suhteellisen myöhään Suomessa,mutta 1980-luvun lopulta lähtienJoensuun yliopiston Dendrokronologianlaboratoriossa on tehty satoja ajoitustutkimuksia(Eronen 1987: 41; Zetterberg 1988).Laboratoriossa on ajoitettu puumateriaaliamyös Suomen lähialueilta kuten VenäjänKarjalasta, Norjasta ja Virosta. Tutkimuskohteetovat olleet hyvin vaihtelevia ja ajoitustutkimuksiaon tehty vuosien varrellamuun muassa hirsirakennuksista, kirkoista,linnoista, paaluvarustuksista, hylyistä japuuesineistä (Zetterberg 1992; 2006; 2007).Mänty (Pinus sylvestris L.) on ollutalusta lähtien dominoiva puulaji Suomendendrokronologisissa tutkimuksissa: se onvarsin yleinen puu lähes koko Suomen alueellaja sitä on käytetty rakennus- ja tarvemateriaalinapitkään. Lisäksi muun muassasuokerrostumissa säilyneet subfossiilisetmännyt ovat mahdollistaneet pitkien vertailusarjojenrakentamisen. (Eronen 1987:41–42). Ajoituksia on tehty myös kuusi- jatammiaineistoista, mutta näiden lajien vertailusarjateivät ulotu niin kauas kuin männyllä(Zetterberg 1991: 261).Vertailukronologioiden jatkuva rakentaminenon mahdollistanut sen, ettäkoko ajan yhä varhaisempia materiaalejaon pystytty ajoittamaan. Historiallista aikaavarhaisempia ajoituksia on tehty esimerkiksiUtsjoelta järven pohjasta löytyneistäpeuranpyyntirakennelmista, jotkaon pystytty ajoittamaan dendrokronologisellaanalyysilla 800-luvulle (Zetterberg1999a: 63). Puulustoajoitusmenetelmää eiole aiemmin kokeiltu Suomen kivikautistenkohteiden löytöaineistoihin. Suomenhappaman maaperän alueella puumateriaalisäilyy tuhansia vuosia vain poikkeuksellisissaolosuhteissa, joten se on osaltaanrajoittanut ajoituskokeiluja.Yli-Iin Purkajasuon muinaisjäännösalueon harvinainen kohde Suomessa,koska siellä on säilynyt runsaasti orgaanistamateriaalia. Puumateriaalin säilyneisyydenja runsauden vuoksi Purkajasuo on kiinnostavakohde myös dendrokronologisestanäkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena olitehdä Purkajasuon aineistosta puulajimäärityksiä,suhteellisia dendrokronologisiaajoituksia ja tutkia, että voidaanko Lapinmetsärajavyöhykkeeltä koottua, lähes kokoholoseenin kattavaa männyn vuosilustoaineistoa(Zetterberg 1999b) käyttää puulöytöjenvuodentarkkaan ajoitukseen.Purkajasuo ympäristössäänYli-Iin Purkajasuon muinaisjäännösalue onosa laajempaa arkeologista kokonaisuuttaIijoen suualueella, joka sijaitsee noin 50kilometriä pohjoiseen Oulusta. Kivikaudenasutus sijoittuu alueen hiekkaisille saarilleja särkkämäisille rantamuodostelmille.Nykyisin kivikauden asuinpaikat ovatmaastossa soiden ympäröimillä hiekkakankailla.Muinainen Iijoen varren asutusseurasi koko ajan vetäytyvää rantaviivaa jajokivarteen syntyi runsaasti asuinpaikkoja.Iijoen alueelta tunnetaan runsaasti asumuspainanteita,jotka esiintyvät myös kylämäi-11