Kuva 2. Sian ikäjakaumat Virastotalolla ja Pikisaaressa epifyysienluutumisen perusteella. Otoskoot on ilmoitettu kuvassa.Kuva 3. Lampaan ikäjakaumat Virastotalolla ja Pikisaaressa epifyysienluutumisen perusteella. Otoskoot on ilmoitettu kuvassa.sp) ja isokoskelon (Mergus merganser) luitasekä muutama sydänsimpukan (Cardidae)kuoren kappale. Pikisaaressa riistalajienosuus on fragmenttimääränä mitattuna19,4 %, kun vastaava osuus Virastotalonaineistossa on 8,8 %. Oulun Kajaaninkadunja Byströmin talon 1600-luvulle ajoittuvissapienissä analysoiduissa aineistoissariistan osuudet olivat 15,2 % ja 6,4 % lajintai suvun tarkkuudelle tunnistetuista luufragmenteista (Puputti 2005b: 78). Näissäaineistoissa riistan suhteellinen vähäisyyssaattaa kuitenkin johtua pienestä otoskoostaja myös siitä, että maata ei seulottu. Puputtitoteaakin, että riistalajien runsausPikisaaressa verrattuna muihin oululaisiinaineistoihin saattaa osittain johtua siitä, ettäpienikokoisten riistalajien luut ovat paremminedustettuina seulonnan ansiosta (Puputti2007: 20).Vertailun vuoksi voidaan todeta,että Tornion Keskikadulla 1600-luvulleajoittuvan materiaalin riistan osuus onfragmenttimäärällä mitattuna 32,8 % (Pu-32
putti 2005a: 34). Materiaalia ei ole seulottu,ja vaikuttaakin siltä, että pyynnillä on ollutsuurempi merkitys 1600- ja 1700-luvunTorniossa kuin 1700-luvun lopun Oulussa(Puputti 2005a: 13; 2007: 20). Kuitenkinpohjoissuomalaisten eläinluuaineistojenvalossa riistan merkitys toimeentulossaon ollut melko merkittävä verrattuna eteläiseenSuomeen tai Ruotsiin. EsimerkiksiTurun Åbo Akademin tontilla 1300-luvunpuolivälistä 1400-luvun alkuun ajoittuvassa,karjapihaksi tulkitun kohteen aineistossariistalajien osuus fragmenttimäärästä onalle 1 % (Tourunen 2003: 374). Myös Norrköpingissä,Ruotsissa Darkarlenin kaupunkiarkeologisessa1700-luvulle ajoittuvassaaineistossa riistalajien fragmenttimääräinenosuus on alle 1 % (Vretemark 2003: 85–86).Kotieläinten ikäjakaumia on mahdollistatarkastella epifyysien luutumisenperusteella muodostettujen ikäprofiilienperusteella, sillä Virastotalon aineistossaleukaluiden määrä on kovin vähäinen.Naudan ikäprofiilit ovat molemmilla alueillasamanlaiset (kuva 1). Molemmissa aineistoissaon runsaammin iäkkäämpienyksilöiden luita, eli vaikuttaa siltä, ettämolemmilla alueilla naudat on teurastettupääosin melko vanhoina. Se viittaa siihen,että nautoja on pidetty etupäässä maidontuotannonvuoksi.Samoin naudan anatomiset jakaumatovat molemmilla alueilla samanlaiset (taulukko2). Minimielementtimäärinä tarkasteltunaVirastotalolla lihaisten ruhonosienmäärä on 64,7 % ja vähälihaisten ruhonosienmäärä 35,3 %. Pikisaaren aineistossalihaisia osia oli 62,0 % ja vähälihaisia osia38,0 %.Sian ikäjakaumat Virastotalon ja Pikisaarenaineistoissa poikkeavat toisistaanselvästi (kuva 2). Vaikuttaa siltä, että Pikisaaressasikoja on teurastettu nuorempina.Virastotalolla sikojen kuolleisuus näyttääolevan melko tasaista ja eri-ikäisiä yksilöitäesiintyy aina neljännelle ikävuodellesaakka. Pikisaaren aineistossa kuolleisuuspainottuu selvästi nuoriin yksilöihin ja valtaosaluuaineistossa esiintyvistä yksilöistäon teurastettu ennen kahden vuoden iänsaavuttamista. Kolmen ja puolen vuodeniän saavuttaneiden yksilöiden luita ei Pikisaarenaineistossa ole lainkaan. Virastotalonaineistossa on kahden vuoden iänsaavuttaneiden yksilöiden luita ja yli kolmevuotiaidenkinyksilöiden luita esiintyy.Otoskoko on kuitenkin pieni etenkin keskivaiheillaja myöhään luutuvien luiden kohdalla.Neljän vuoden iän saavuttaneiden jatätä vanhempien yksilöiden luita Virastotalonaineistossa ei esiinny.Sian anatomiset jakaumat eroavatVirastotalolla ja Pikisaaressa siten, että Virastotalollalihaisten ruhonosien osuus onhuomattavasti suurempikuin Pikisaaressa(taulukko 2). Pikisaaressa sian anatominenjakauma on hyvin tasainen lihaistenja vähälihaisten osien välillä. Virastotalonaineistossa lihaisten ruhonosien osuus minimielementtimääristäon 73,7 % ja vähälihaisten26,3 %, kun Pikisaaressa vastaavatosuudet ovat 50,7 % ja 49,3 %.Lampaan ikäjakaumat ovat melkosamanlaisia Virastotalolla ja Pikisaaressa(kuva 3). Erot keskivaiheilla ja myöhäänluutuvien luiden osuuksissa sekä Virastotalonaineiston myöhään luutuvien suurempiosuus verrattuna keskivaiheilla luutuviinjohtuvat todennäköisimmin Virastotalonaineiston otoskoon pienuudesta. Ikäprofiilienperusteella vaikuttaa siltä, että Virastotalollaja Pikisaaressa lampaat on teurastettulehmiin verrattuna jonkin verrannuorempina ja niitä onkin todennäköisestikasvatettu villantuotannon lisäksi lihanvuoksi. Myös historiallisten lähteiden perusteellakotikudonnan merkitys Oulussanäyttää vähentyneen vuosisadan vaihteentienoilla (Halila 1953: 442).Samoin kuin sioilla, myös lampaanluiden kohdalla on Virastotalon aineistossalihaisten osien määrä korkea (taulukko 2).Minimielementtimäärien perusteella laskettunaVirastotalolla lihaisten ruhonosienmäärä on 75,8 % ja vähälihaisten ruhonosienmäärä 24,2 %. Pikisaaren aineistossa minimielementtimäärienperusteella lihaisiaosia on 56,1 % ja vähälihaisia osia 43,9 %.On otettava huomioon, että sian ja lampaannilkkojen pienten luiden löytymistodennä-33