Muinaistutkija 12009painoon.indd - Suomen arkeologinen seura ry.

poikkeuksellisen vähäinen. Ja siltikin fossiilisetpolttoaineet sisältävät vain noin 20% luonnon normaalista kiertokulusta poistuneestahiilestä, lopun ollessa sitoutuneenamuun muassa karbonaattikiviin (esim.kalkkikivi ja dolomiitti) ja kalkkiliejuun.Niinpä ilmastonmuutosahdistusta kärsivillevoi vain suositella Maapallon ilmastohistoria-teoksen lukemista, ja pikaisenaensiapuna sitaatin ”100 miljoonan vuodenajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehänhiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenienmiljoonien vuosien aikavälillä ilmakehänhiilidioksidipitoisuus on seurannut ilmastonvaihteluja" (s. 147) sisäistämistä.1,5 vuosisataa lämpötilaa koskevaamittaustietoaRaportti Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristöon arvio uhkista ja mahdollisuuksista, jotkailmastonmuutos tuo tullessaan. Raporttimyös kytkeytyy osaksi kansallista ilmastojasopeuttamisstrategiaa, jolla on puolestaanlaajemmat kansainväliset kytkentänsä.Raportti alkaa käsitteiden määrittelystä(s. 6), jolloin ilmastonmuutoksen todetaanolevan ”seurausta yhtä hyvin luonnollisistatekijöistä kuin ihmiskunnan toiminnastakin”.Neutraali asenne ei kuitenkaan kestä sivunkääntämistä kauempaa, sillä johdanto(s. 8) kertoo vuosien 1995–2006 ollen kuumimpienjoukossa, kun niiden keskilämpötilasuhteutetaan vuodesta 1850 alkaenkarttuneisiin lämpötilamittauksiin. Niinpäon luonnollista, että kansalaiset ovat ”yhävakuuttuneempia ihmistoiminnan aiheuttamanilmastonmuutoksen olemassaolosta”. Lopullisestiesirippu putoaa hieman myöhemmin(s. 13) toteamuksen ”Osa vaikutuksista seuraasuoraan ihmisen aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä…” myötä.Ilmastonmuutos on raportissa siisrajattu ja käsitelty suppeasta näkökulmasta,mikä palvelee ainakin ”ilmastouskovaisten”asiaa. Ajallinen takaraja on edellämainittu lämpötilamittausten aloitusvuosi(1850) ja päätepiste tulevaisuudessa vuosi2100, koska ”ilmastonmuutoksen vaikutuksetlämpötilaan ja sateisuuteen on yleensä ennustettuvuosisadan loppuun asti”. Näin johdantoluvunavauskappaleen ”ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudetovat korkeammat kuinkoskaan” -toteamus pitää ehkä teknisestiottaen paikkansa, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuudestakertovaa proksiaineistoaon olemassa satojen vuosimiljoonienajalta. Tarkastelujakson tiukalla rajauksellakäsittelyn ulkopuolelle voidaan jättäämyös noin 16 000–30 000 vuoden päässä,geologisen aikakäsityksen mukaan siiskäytännössä nurkan takana, järkälemäisenähäämöttävä uusi jääkausi. ”Onko siistarpeen hötkyillä”, kysyy sisäinen kyynikko,”kun pari kilometriä paksu jääpatja puskee kuitenkinkaiken, maatamme muinaisina aikoinaasuttaneiden ihmisten teennökset ja jäännöksetmukaan lukien, Ukrainan aroille?”Raportin perusta ovat asiantuntijahaastattelut,joissa edustus jakautui Museoviraston(8), maakuntamuseoiden (2),maailmanperintökohteiden hoitokuntien(3) ja Metsähallituksen (1) kesken. Lisäksiraportin viimeistelyvaiheessa esitettiinkommenttipyyntö noin 80 taholle, joitaolivat Opetus-, Maa- ja metsätalous- sekäYmpäristöministeriön lisäksi muun muassaympäristökeskukset, maakunta- ja kaupunginmuseot,maakuntaliitot sekä eräätkulttuuriympäristöön ja sen suojeluun liittyvätrekisteröidyt yhdistykset. Raportintuottajina ja loppukäyttäjinä ovat siis käytännössäsamat tahot, eikä lähtökohta eiole mitenkään hedelmällinen. Raporttia voinimittäin luonnehtia ”mitä mieleen juolahtaa”-periaatteella kootuksi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksenmuinaisjäännöksille aiheuttamiapotentiaalisia riskitekijöitä ovatmuun muassa kalliomaalausten pintakerroksenrapautuminen ja tiesuolan korroosiovaikutusvaltateiden varsilla sijaitsevienrautakautisten hautojen metalliesineistöön.Raportin alaotsikko siis vastaa käsittelytapaa"mitä ei ole tunnistettu, sitä ei voi taiole tarvis kuvata".Kulttuuriympäristön raportti jakaakolmeksi kokonaisuudeksi: kulttuurimaisemat,rakennettu kulttuuriympäristö jamuinaisjäännökset. Niistä kukin vuorollaanajetaan läpi ilmastonmuutokseen liittyvästäkolmiosaisesta sapluunasta, joka käsittää56