Muinaistutkija 12009painoon.indd - Suomen arkeologinen seura ry.

Tällaista tietoa en kuitenkaan huomannut.Viikinkiaikaisen purjealuksen rekonstruktiosen sijaan on, Harry Alopaeuksen suunnittelemana,ja konkretiaa pienoismalliinantavat Raisiosta (kuivalta maalta!) löydetytaidot veneenniitit. Mutta, kysyy turisti,miksi lohikäärmekeula puuttuu? Viikinkejäei näy. Rautakauden merenkulkijoita edustaaPitkäpaaden viikinkiaikaisesta haudastalöydetty ”muodikkaasti puettu” mies, jonkamuotiasusta kävijä näkee soljen. Mitä,eivätkös kypärät olleetkaan muodissa? Merenkulunvarhaishistoriaan palataan vieläkolmannessa paikassa, missä rahalöytöjenavulla esitellään ”1000 vuotta vanhat kauppalaivat”.Kävijä oppii, että rahakätköjä onlöydetty varsinkin Ahvenanmaalta. Kyllä,mutta juuri 1000-luvun kätköt näyttävätsieltä puuttuvan.Egelskärin hylystä nähdään hansakannuja,kuten arkeologi osasi odottaakin.Samassa vitriinissä on myös hioinkivienaihioita, mikä herättää kysymyksiä vaillavastauksia. Teroittivatko merirosvot noillamiekkojaan? Kyrksundetista on vitriinitekstinmukaan löydetty ”tuontitavaraa oleviameripihkapaloja”. Katsoja aprikoi, löytyivätköhylystä myös oravannahat, joita niinikään on esillä. Jos St. Mikaelin Meissen-lautastenvälissä olleet sammalet ovat säilyneet,mikseivät turkiksetkin…?Keskiaikaisia hylkyjä edustaa vieläSvartsån alus, joka upposi Porvoon edustalle1400-luvulla. Sen tammilautojen eksoottisuussaattaa jäädä keskivertokävijältä huomaamatta,mutta Gråharunan hylystä löytynytkultaraha herättää väsyneenkin näyttelyvaeltajankysymään, onko tässä nyt sittenmuisto muinaisesta aarrelaivasta. Keskiajannäyttelyihin yleensä uutterasti purjehtivathansakoggit puuttuvat Vellamosta tyystin,mikä toisaalta on järkevää. Nythän puhutaanSuomen merenkulun historiasta. Toisaaltameri on aina ollut kansainvälinen jayhteinen. Osa kannuista, meripihkasta jarahoista saapui koggien kyydissä: meidänmerellistä historiaamme sekin.Joihinkin kohtiin on sijoitettu arvoituksia.Hiittisten Metskärin 1500-luvun hylkyesitellään merimieskielisen otsikon ”Plokejaja knaapeja” alla. Toiset osiot puolestaanavautuvat helposti puhuttelevina niin merikuinmaaihmisillekin. Ruokailusta kertovassaosiossa on ehjiä kolmijalkapatoja, partamiehenkannuja jopa keittiötilan lattiatiiliä.Tosiaankin, laivathan eivät ole olleet vainlastinkuljetussäiliöitä vaan myös merimiestenkeikkuvia koteja. Keittiöesineiden välityksellätulevat hetkeksi inhimillisesti lähellenuorukaiset ja merikarhut, joiden viimeinenhauta on Vellamon ja Ahdin valtakunta. Vaipelastuiko tästä laivasta joku?Meriarkeologisessa 1600-luvun esineistössäolisi SMM:n kokoelmissa varmastiollut valinnanvaraa riittämiin, mutta näyttelyynsitä on poimittu hyvin säästeliäästi.Niin sanotusta Kaapelihylystä on tuotu fajanssikaakeleitaja puulautasia, toisesta nähdäänkoristeosia. Hetkinen, liittyykö Kaapelihylkyjotenkin kaapeleihin? KronprinsGustav Adolf esitellään v. 1784 rakennettunalinjalaivana, josta on nostettu pintaankanuuna. Linjalaiva, siis kanuunalaiva…?Hetken mietittyäni totesin ainakin omaltakohdaltani, ettei jokaista termiä kannattaisikaanjuurta jaksain selittää, sillä juuri nuovieraat sanat jättävät kiehtovan ulkopuolisuudentunnelman. Kyllä merenkulku sittenkinon aivan oma maailmansa!Entä Vrouw Maria? Se tulee vastaankuin varkain, ”Vaarallinen meri”– ja ”Turvallisuuttamerelle” –teemojen yhteydessä.Taide-esineitä ei hehkuteta vaan vitriineissäon aivan muita tavaroita: seltteripullo, liitupiippuja,sinkkiharkko ja lyijysinetti. Hylynerikoinen tutkimushistoria ja sen tulevaakohtaloa koskevat, tiedotusvälineissäkinpärskytellyt visiot on jätetty kokonaan pois.Vähintään tässä kohdassa esimerkiksi lehtileikekokoelmaolisi kuitenkin mielestänipaikallaan, taustatiedoksi halukkaille. Mitäsanotaan venäläisille vieraille, jotka ovatkotonaan kuulleet huhun jos toisenkin siitä,miten mesenaatit vielä pelastavat Tsaarittarenomaisuuden ja se vihdoin pääsee ”kotiin”Venäjälle?6