Muinaistutkija 12009painoon.indd - Suomen arkeologinen seura ry.

Muinaistutkija 1/2009Sosiaalisten erojen ilmeneminen kahdessa kaupunkiarkeologisessaeläinluuaineistossa OulussaEira DuceyJohdantoEläinten luut ovat yksi hyvin yleinen löytöryhmähistoriallisen ajan kaivauksilla.Eläinluita tutkimalla voidaan tarkastellakotieläintaloutta, pyyntielinkeinoja ja kulutuskäyttäytymistä.Eläinluiden perusteellavoidaan tarkastella myös taloudellista jasosiaalista asemaa. Peruslähtökohtana oletetaanstatuksen heijastuvan kulutusvalinnoissa.Näitä talouksien kulutusvalintojavertailemalla, voidaan tarkastella taloudellisiaja sosiaalisia suhteita (Carroll 2002;Gidney 2000; Reitz 1987; Stokes 2000).Toistaiseksi Oulusta on tutkittu jajulkaistu vain muutamia eläinluuaineistoja,kattavimpana 1700-luvun loppuun ja1800-luvun alkuun ajoittuva aineisto Pikisaaresta(Puputti 2007). Pro gradu -työssäni(Hänninen 2008) analysoin eläinluuaineistonOulun keskustan Virastotalon tontinvuoden 2007 kaivauksilta. Aineiston pohjaltatarkastelin karjanhoidon luonnettaja riistalajien merkitystä tutkimusalueellaOulun kaupungin keskustassa 1800-luvunalkupuolella. Pyrin myös selvittämääneroja ja yhtäläisyyksiä kaupunkiympäristönja kaupungin reunamilla sijaitsevankäsityöläis- ja teollisuusympäristön välillävertailemalla aineistoa Oulun Pikisaareneläinluuaineistoon. Artikkelin tarkoituksenaon julkaista Oulun Virastotalon tontineläinluuaineisto ja esitellä keskeisimpiätutkimustuloksia.Virastotalon tontti sijaitsee Oulunkeskustassa Torikadun, Pakkahuoneenkadun,Aleksanterinkadun ja Hallituskadunrajaamassa korttelissa. 1700- ja 1800-lukujenvaihteessa Virastotalon kortteli sijaitsiTorikadun ja Hahtiperänkadun kulmassa,keskeisessä osassa kantakaupunkia (Halila1953: 85). Vuonna 2007 Museovirasto suorittitontilla pelastuskaivaukset, jotka olivatjatkoa tontilla aiemmin suoritetuille pelastus-ja koekaivauksille (Oikarinen 2008;Kallio 2006; Lipponen 2004).Tarkasteltava eläinluuaineisto onperäisin yksiköstä, joka esinelöytöjen perusteellaajoittuu 1700- ja 1800-lukujentaitteeseen. Kyseinen yksikkö on tulkittukuivatus- ja tasoituskerrokseksi, joten maaainesvoi olla siirretty paikalle ja löydöt voivatolla peräisin laajemmalta alueelta (Oikarinen2008: 46–50). Silloin aineistoa onmahdotonta yhdistää tiettyyn talouteen taitonttiin, mutta luuaineiston voidaan katsoaedustavan kantakaupungin talousjätettä.Luuaineistojen kuvailuTutkittu luuaineisto käsittää yhteensä 1 295luufragmenttia, joiden yhteispaino on 21,8kg. Aineisto on pääosin hyvin säilynyttä jahyväkuntoista. Suurin osa luista on palamattomiaja ne olivat säilyneet hyvin kosteassamaaperässä. Luista 224 fragmenttia onpalaneita. Näistä palaneista fragmenteistasuuri osa, 76 %, on kalan luita, jotka löytyivätyhdestä paikasta. Suurempien nisäkkäidenluut ovat enimmäkseen hajonneetkappaleiksi. Aineistossa on ainoastaan yksikokonainen poron reisiluu. Sen sijaan lintujenluita löytyi myös kokonaisena. Maataei kaivauksilla seulottu, mikä vaikuttaa tarkasteltaviineläinlajeihin. Tutkimusaineis-27