arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit<br />
Risto Juntunen, Sirkka Vartiainen ja Arto Pullinen<br />
tut tulosteet, joista ilmenevät kaikki analysoidut<br />
alkuaineet, yhdisteet ja ominaisuudet sekä niiden<br />
tilastolliset tunnusluvut. Terveystarkastajille lähetettiin<br />
myös kuntakohtaiset pallosymbolikartat kaikista<br />
kuudesta alkuaineesta, joiden kohdalla Pir-<br />
116<br />
Taulukko 1. Arseenin tunnusluvut ja STM:n enimmäispitoisuuden ylitykset %:ina kunnittain.<br />
Table 1. Statistics of arsenic and exceedence-% of the upper permissible concentration in municipalities<br />
of Pirkanmaa.<br />
Eniten STM:n suositusrajojen ylityksiä oli mangaanin<br />
ja raudan kohdalla, mutta monessa kaivossa<br />
myös <strong>arseeni</strong>pitoisuudet ylittivät raja-arvon 10<br />
μg/L. Eräissä kaivoissa myös fluoridin, kloridin ja<br />
nikkelin pitoisuudet ylittivät asetetut suositusrajat.<br />
Lähes kaikissa tutkimusalueen porakaivovesissä<br />
oli <strong>arseeni</strong>a. Arseenipitoisuudet eivät painotu aivan<br />
pienimpiin pitoisuuksiin, sillä vain kahdessa 237<br />
näytteestä (alle 1 % näytemäärästä) veden Aspitoisuus<br />
oli alle 0,05 μg/L:n määritysrajan. Nykyisellä<br />
ICP-MS-tekniikalla voidaan vesistä mitata<br />
luotettavasti jopa 10000-kertaisia pitoisuuseroja.<br />
Koko Pirkanmaan tutkimusaineiston maksimipitoisuus<br />
oli 235 μg/L, keskiarvo 9,7 μg/L ja mediaaniarvo<br />
1,8 μg/L. STM:n asettaman 10 μg/L:n enimmäispitoisuuden<br />
ylitti 40 porakaivovesinäytettä eli<br />
17% näytteistä (kuva 3).<br />
Useimmat suuret <strong>arseeni</strong>pitoisuudet ovat Nokian<br />
kaupungin ja Lempäälän kunnan alueilla.<br />
STM:n juoma- ja talousvedelle asettama <strong>arseeni</strong>n<br />
enimmäispitoisuus 10 μg/L ylittyi Lempäälässä lähes<br />
joka toisessa ja Nokialla joka viidennessä<br />
porakaivossa. Tuloksiin vaikuttaa jonkin verran<br />
se, että joukko Lempäälän ja Teiskon alueella<br />
aikaisemmissa tutkimuksissa (Idman 1996a,<br />
1996b) mukana olleista hyvin <strong>arseeni</strong>pitoista kaivoista<br />
ei enää ollut käytössä syksyllä 2002.<br />
Arseeni μg/L Arsenic μg/L<br />
Kunta Lukumäärä Mediaani Keskiarvo Maksimi Ylitys %<br />
Municipality Number Median Mean Maximum Exceedence %<br />
Nokia 58 3,4 10,7 235 20,7<br />
Pirkkala 48 1,0 2,8 22,6 6,2<br />
Lempäälä 46 7,7 25,4 231 45,7<br />
Vesilahti 1 8 1,3 7,1 80,0 11,1<br />
Tampere 67 0,9 3,6 103 3,0<br />
Kaikki Total 237 1,8 9,7 235 16,9<br />
Tulokset<br />
kanmaalla oli ilmennyt ongelmia. Kartat käsittelivät<br />
<strong>arseeni</strong>n, raudan, mangaanin, fluoridin, kloridin<br />
ja nikkelin esiintymistä kuntien alueen porakaivovesissä.<br />
Porakaivojen syvyystiedot saatiin 229 porakaivosta<br />
eli 97 %:sta näytteitä. Tiedot ovat kaivonomistajien<br />
suullisesti antamia, ja niissä voi olla epävarmuutta<br />
varsinkin vanhojen kaivojen osalta. Kaivojen<br />
syvyyksien keskiarvo oli 82 metriä (kuva 4).<br />
Tiedot kaivojen vedentuotosta olivat niin epäluotettavia,<br />
että niitä ei tallennettu.<br />
Taulukkoon 2 on koottu Pirkanmaan vuoden<br />
2002 porakaivoaineiston tulokset ja vertailuaineistona<br />
käytetyn vuoden 1999 tuhannen kaivon tutkimuksen<br />
tunnuslukuja (Lahermo et al. 2002). Tunnusluvuiksi<br />
valittiin tutkimuspopulaatioiden mediaanit<br />
ja keskiarvot. Aineistoissa ei ole samoja<br />
kaivoja, joten kaikki näytteet ovat kertanäytteitä.<br />
Pirkanmaan aineistossa on 237 porakaivoa ja vertailuaineistossa<br />
koko Suomen alueelta 263 porakaivoa.<br />
Koska näytemäärät ovat samaa suuruusluokkaa,<br />
ovat tilastolliset luvut keskenään hyvin<br />
vertailukelpoisia. Näytteet on lisäksi otettu yhtenäisillä<br />
menetelmillä ja analysoitu GTK:n laboratorioissa<br />
samoilla menetelmillä. Vertailukohteena on<br />
käytetty myös tuhannen kaivon tutkimuksen 739:ää<br />
rengaskaivoa. Rengaskaivojen ryhmään luetaan<br />
tässä kaikki maaperän kaivotyypit: rengas- eli kuilukaivot,<br />
lähteet, lähdekaivot ja maaputkikaivot.<br />
Taulukko 2 kuvaa Suomen pohjavesien keskimääräistä<br />
kemiallista koostumusta ja sitä matriisia,
Change language