arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

More documents

Recommendations

Info

Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit Erkki Hakala ja Anja Hallikainen kemiallisesta muodosta ole tarkkaa tietoa. Riisistä on analysoitu 110–340 μg/kg:n kokonaisarseenipitoisuuksia, joissa epäorgaanisen arseenin osuus on ollut 11–91 % (Heitkemper et al. 2001). Äskettäin on todettu, että ruoanlaitossa kuumennettaessa kalan orgaaninen arseeni voi osittain hajota ja muuttua mahdollisesti myös epäorgaaniseksi arseeniksi (Montoro 2003). Suomessa arseenia on tutkittu Elintarvikeviraston ja EELAn yhteisessä kalojen vierasaineprojektissa, jossa 140 järvi- ja merikalanäytteestä on määritetty lyijyn, kadmiumin ja elohopean lisäksi myös arseeni (Elintarvikeviraston ja EELAn julkaisemattomat tulokset 2002). Korkeimmat arseenipitoisuudet analysoitiin kasvatetusta kirjolo- 156 Arseenipitoisuus tuorepainoa kohti, mg/kg Arsenic concentration in fresh weight, mg/kg 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 58 g 46 g Helmikuu 2002 February 33 g 25 g 17 g 70 g Kesäkuu 2002 June 45 g Lokakuu 2002 October 21,7 19,7 17,6 15,9 13,6 22,2 19,6 17,6 16,3 14,2 22,6 19,8 17,7 16,2 13,4 Kuva 1. Silakan arseenipitoisuuksien vaihtelu Selkämeressä Porin seudulla eri vuodenaikoina. Figure 1. Seasonal variation of arsenic concentration in Baltic herring in the Gulf of Bothnia near the Pori region. 33 g 27 g 18 g Taulukko 1. Maidon ja kalojen arseenipitoisuus Suomessa. Table 1. Arsenic in milk and in selected fish species in Finland. 71 g 45 g 33 g 22 g 15 g hesta, luonnon lohesta ja silakasta (taulukko 1). Porin seudulta pyydetyllä Selkämeren silakalla havaittiin noin kaksi kertaa korkeammat arseenipitoisuudet kuin muilla Suomenlahden ja Pohjanlahden silakkanäytteillä. Lisäksi pitoisuuksien havaittiin olevan suurimmillaan suurissa ja vanhoissa silakoissa sekä vaihtelevan vuodenajan mukaan (kuva 1). Tulokset ovat yhtäpitäviä Merentutkimuslaitoksen tällä alueella havaitsemien korkeahkojen sedimenttien arseenipitoisuuksien kanssa (cf. Leivuori & Vallius, tässä julkaisussa). Korkeimmat kalasta mitatut pitoisuudet olivat luokkaa 1 mg/kg, mitä ei voida pitää kansainvälisessä vertailussa korkeana arvona. Arseeni mg/kg Arsenic mg/kg Elintarvike Foodstuff Lukumäärä Minimi Keskiarvo Maksimi Number Minimum Mean Maximum Maito Milk 10
Arseenin aineenvaihdunta on monimutkainen, koska eri arseeniyhdisteet käyttäytyvät elimistössä eri tavoin. Lisäksi eri lajien aineenvaihdunnassa on huomattavia eroja. Pääasialliset arseenin altistumistiet ovat keuhkot (arseenipitoiset pölyt, arseenivety) ja mahasuolikanava (ravinnon sisältämä arseeni). Arseenin aineenvaihdunta seuraavassa on koottu useista lähteistä (cf. WHO 2001, WHO 1981, Hakala 1988) ja on esitetty pääpiirteissään kuvassa 2. Suun kautta ja hengitysteitse saatu epäorgaaninen arseeni käyttäytyy elimistössä samalla tavalla, tosin merkittävimmät pitkäaikaisen altistumisen vaikutukset ihmiseen poikkeavat toisistaan selvästi altistumistien mukaan. Ravinto Diet 5+, 3+ As DMA “Meri”-As “Sea”-As MahasuolikanavaGastrointestinal tract MMA DMA > 90 % Maksa Liver +Met Ulosteet Faeces ~10 % As(inorg) 5 % As(org) 5 % Sappi Bile > 90 % Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit Suomalaisten arseenialtistuminen, arseenin vaikutukset ja terveysriskit Arseenin aineenvaihdunta Veri Blood Virtsa Urine Hengitys Inhalation 5+, 3+, 3- As ~60 - 80 % Keuhkot Lungs > 90 % As 3- As 3+ As 5+ “Meri”-As “Sea”-As MMA DMA Munuaiset Kidneys 40-80 %/4 d { MMA DMA ~ 90 %/3 d “Meri”-As “Sea”-As Kuva 2. Arseenin aineenvaihdunta pääpiirteissään. Figure 2. Main metabolic pathways of arsenic. Arseenin joutuminen ilmasta hengitysteihin ja sitä seuraava imeytyminen elimistöön riippuvat hengitetyn arseenipölyn hiukkaskoosta ja arseenin kemiallisesta muodosta. Alle 5 μm:n hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin asti ja jäävät osittain sinne. Noin 20–40 % arseenihiukkasista poistuu uloshengitysilman mukana. Suuremmat hiukkaset jäävät hengitysteiden ylempiin osiin, joista ne voivat siirtyä limakalvojen puhdistuman mukana nieltynä mahasuolikanavaan. Keuhkoihin ja mahasuolikanavaan joutuneet liukoiset tai jo liuoksena olevat arseeniyhdisteet (mm. arseenitrioksidi ja -pentoksidi) imeytyvät yli 90-prosenttisesti. Arsiini imeytyy nopeasti keuhkorakkuloista. Vaikealiukoiset 5+, 3+ As Kosketus Contact Iho Skin As 3+ ? Kynnet, hiukset Nails, hair As 3+ Luusto Bones As 5+ Pehmyt kudos Soft tissue Hiki Sweat < 2 µg/h < 2 % < 1 % 157
Page 2 and 3:
Mitä on arseeni? Arseeni (As) kuul
Page 4 and 5:
ISBN 951-690-886-1 Vammalan Kirjapa
Page 6 and 7:
Loukola-Ruskeeniemi, K. and Lahermo
Page 8 and 9:
ARSEENI PIRKANMAAN PORAKAIVOVESISS
Page 10 and 11:
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Pertt
Page 12 and 13:
Page 14 and 15:
Page 16 and 17:
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi and Pert
Page 18 and 19:
Kirsti Loukola-Ruskeeniemi and Pert
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Arseeni Suomen luonnossa, ympärist
Page 24 and 25:
Page 26 and 27:
Page 28 and 29:
Page 30 and 31:
Page 32 and 33:
Page 34 and 35:
Page 36 and 37:
Page 38 and 39:
Page 40 and 41:
Page 42 and 43:
Page 44 and 45:
Page 46 and 47:
Page 48 and 49:
Page 50 and 51:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Geologian tutkimuskeskus - Geologic
Page 57 and 58:
pohjan välille. Samanlaiseen tulok
Page 59 and 60:
Kuva 7. Pintaturpeen arseeni- ja ra
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
assa. Arseenia sisältävät tuotte
Page 65 and 66:
Kuva 2. Sammalnäytteet kerätään
Page 67 and 68:
laiset ioninvaihtoreaktiot ja alkua
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
sessi on herkkä ulkoisille tekijö
Page 73:
sa ja Maatalouden tutkimuskeskukses
Page 76 and 77:
Page 78 and 79:
Page 80 and 81:
Page 82 and 83:
Page 84 and 85:
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108: Lähteistä ja matalista kaivoista
Page 109 and 110: Arseeni Suomen luonnossa, ympärist
Page 111 and 112: Arseeni, Arsenic, μg/L Kuva 3. Hä
Page 115 and 116: Kuva 1. Tutkimusalueen kartta. Figu
Page 117 and 118: Yleisin kovaa kallioperää peittä
Page 123 and 124: Kuva 6 a. Porakaivoveden arseenipit
Page 127 and 128: Granitoideja Granitoids Metavulkani
Page 129 and 130: Näytteitä otettiin myös viidest
Page 131 and 132: kimäärin korkeampi porakaivovesis
Page 133 and 134: seenia (Lahermo et al. 2002). GTK:n
Page 139 and 140: muu teollisuus, other industry 6 %
Page 141 and 142: pilaantumisriskin (Lehto et al. 199
Page 143 and 144: BAF oli alle 1, eikä näiden lajie
Page 145 and 146: sen sitoutumista proteiinien sulfhy
Page 147 and 148: Air Uptake Direct Ingestion Volatil
Page 149 and 150: A B vioidaan maan kykyä huolehtia
Page 151 and 152: nitorointi vaatii usein merkittävi
Page 153 and 154: A modified toxicity testing method
Page 157: aiheuttamien terveysvaikutusten ja
Page 161 and 162: DMA:na. Työperäisessä altistumis
Page 163 and 164: Kuva 3. Virtsan arseenin spesiointi
Page 165 and 166: Työssä arseenille arvioidaan alti
Page 167 and 168: Ravinnosta saatavan arseenin aiheut
Page 169 and 170: TERMILUETTELO SELITYKSINEEN Arseeni
Page 173 and 174: Löllingiitti Harvinainen rauta-ars
Page 175: Arseeni Suomen luonnossa, ympärist
show all

arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?