arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit<br />
Timo Tarvainen<br />
nista noin 70 cm:n syvyydeltä (Koljonen 1992).<br />
Näytteet on yhdistetty kentällä viidestä osanäytteestä.<br />
Pohjamoreenissa kuvastuvat alkuaineiden<br />
luonnolliset, geogeeniset taustapitoisuudet. Koska<br />
suuri osa moreenin sisältämistä kivilaji- ja mineraalikappaleista<br />
on kulkeutunut vain muutamia kilometrejä<br />
jäätikön mukana, sen alkuainepitoisuuksiin<br />
vaikuttaa eniten paikallisen kallioperän alkuainekoostumus.<br />
Mannerjäätikön irrottama, murskaama,<br />
hienontama ja kuljettama moreeni sisältää kaikkia<br />
raekokoja savesta lohkareisiin.<br />
Harvaan näytteenottoon perustuvat valtakunnalliset<br />
kartoitukset antavat yleiskuvan suurista kallioperä-<br />
tai maaperäyksiköistä, joilla korkeahkot<br />
<strong>arseeni</strong>pitoisuudet ovat yleisiä. Kaikkia kapeisiin<br />
kivilajiyksiköihin, kuten mustaliuskeisiin, liittyviä<br />
korkeita <strong>arseeni</strong>pitoisuuksia ei kuitenkaan havaita<br />
harvalla näytteenotolla. Maapeitteen alla olevan<br />
kallioperän koostumuksen lisäksi moreenin alkuainepitoisuuksiin<br />
vaikuttavat hienoaineksen ja erityisesti<br />
saveksen runsaus, mineraalien ominaispinta-ala,<br />
aikaisempien jäätikkövaiheiden sedimenttien<br />
ja maannoskerrosten sekoittuminen jäätikön<br />
irrottaman rapautumattomaan kiviainekseen sekä<br />
erityisesti moreenin pintaosien huuhtoutuminen sulamisvaiheessa<br />
ja sen jälkeisenä aikana. Suuralueellisen<br />
geokemiallisen kartoituksen moreeninäytteistä<br />
seulottiin ja analysoitiin alle 0,06 mm:n raekoko<br />
(siltti ja saves). Kokonais<strong>arseeni</strong>pitoisuus määritettiin<br />
neutroniaktivointimenetelmällä (Koljonen et<br />
al. 1992). Myöhemmin tehdystä tiheämmästä alueellisesta<br />
geokemiallisesta kartoituksesta (tiheys 1<br />
näyte/4 km 2 ) ei ole käytettävissä <strong>arseeni</strong>määrityksiä<br />
koko maasta (kuva 1).<br />
Arseeni rikastuu kivisulien erilaistuessa maankuoren<br />
yläosiin, ja <strong>arseeni</strong>a on runsaasti kuumien<br />
lähteiden liuoksissa ja tulivuoren kaasuissa. Suomessakin<br />
<strong>arseeni</strong>a on runsaimmin sellaisilla alueilla,<br />
joissa on muinaiseen tulivuoritoimintaan liittyviä vihreäkiviä.<br />
Tällaisia <strong>arseeni</strong>anomalioita (yleensä 4–<br />
10 mg/kg, suurin pitoisuus 44 mg/kg) on ainakin<br />
Tampereen, Hämeen ja Ilomantsin vyöhykkeillä<br />
sekä Keski-Lapin alueella Kittilässä (kuva 1, Koljonen<br />
1992). Tampereen vyöhykkeellä kallioperän<br />
tyypilliset <strong>arseeni</strong>pitoisuudet ovat 1,2–28 mg/<br />
kg ja Hämeen vyöhykkeellä 0,6–14 mg/kg (Lahtinen<br />
& Lestinen 1996). Tulivuoritoimintaan liittyvien<br />
kivien lisäksi <strong>arseeni</strong>a voi olla runsaasti savisyntyisissä<br />
liuskeissa muun muassa Pohjanmaan ja<br />
46<br />
Kuva 1. Arseenin kokonaispitoisuus moreenin hienoaineksessa.<br />
Figure 1. Distribution of arsenic concentrations in <strong>fi</strong>ne fraction<br />
of till.<br />
Savon vyöhykkeillä (yleensä 4–8 mg/kg, suurin<br />
pitoisuus 18 mg/kg) sekä Pohjois-Pohjanmaan liuskejaksolla<br />
(Roman ja Peuraniemi 1999). Pirkanmaan<br />
ja Peräpohjan vyöhykkeillä moreenin <strong>arseeni</strong><br />
on osittain peräisin mustaliuskevälikerroksista.<br />
Arseenipitoisuudet ovat yleensä pienimpiä moreenissa<br />
sellaisilla kallioperäalueilla, joilla granitoidiset<br />
tai vahvasti metamorfoituneet kivilajit vallitsevat<br />
(alle 1 mg/kg). Moreenin hienoaineksen keskimääräinen<br />
<strong>arseeni</strong>n mediaanipitoisuus on Suomessa<br />
2,6 mg/kg, mikä on hieman enemmän kuin maan<br />
kuoressa keskimäärin (taulukko 1).<br />
Suurin osa pohjamoreenin <strong>arseeni</strong>sta on tiukasti<br />
sitoutunut mineraaleihin. Tarvainen ja Kallio (2002)<br />
vertaisivat <strong>arseeni</strong>n kokonaispitoisuutta löyhästi sidottuun<br />
kasvien käytössä olevaan <strong>arseeni</strong>n määrään<br />
analysoimalla 90 eri puolilta maata kerättyä
Change language