arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit
Timo Tarvainen
Pintamaa
Topsoil
Kuva 2a. Arseenipitoisuus peltomaan pintaosassa (0–25 cm).
Figure 2a. Distribution of arsenic concentrations in agricultural
topsoils (0–25 cm).
Itämeren maiden geokemiallisen kartoituksen
(Baltic Soil Survey-hanke) yhteydessä kerättiin
Suomesta pinta- ja pohjamaanäytteet 135 pellolta
(Reimann et al. 2000). Näytteenottotiheys oli harvempi
kuin aikaisemmassa moreenikartoituksessa.
Kartalta valittiin 50 km x 50 km:n laajuisen ruudun
keskeltä yksi pelto näytteenottoa varten. Pintamaasta
kerättiin näyte muokkauskerroksesta 0–
25 cm:n syvyydeltä ja pohjamaasta 50–75 cm:n
syvyydeltä. Näytteet yhdistettiin kentällä viidestä
osanäytteestä. Pelloilta kerätyt näytteet kuivattiin
ja niistä seulottiin analysoitavaksi alle 2 mm raekoko.
Näytteet liuotettiin kuumalla kuningasvedellä
ja arseenipitoisuus määritettiin grafiittiuuni-AASmenetelmällä
(Tarvainen & Kuusisto 1999).
Pintamaanäytteiden arseenipitoisuuden mediaani
oli 1,24 mg/kg ja pohjamaanäytteiden 1,30 mg/kg.
Suurimmat pitoisuudet havaittiin Lounais-Suomen
ja Keski-Lapin pelloilla (kuva 2). Vaikka kuningasvesiliuotus
ei anna arseenin kokonaispitoisuutta,
käytetty analyysimenetelmä yliarvioi huomattavasti
kasvien käytössä olevaa arseenipitoisuutta.
48
Peltomaat
Pohjamaa
Subsoil
Kuva 2b. Arseenipitoisuus peltomaan pohjaosassa (50–75 cm).
Figure 2b. Distribution of arsenic concentrations in agricultural
subsoils (50–75 cm).
Tarvaisen ja Kallion (1999) mukaan moreeninäytteissä
alle 3 % kuningasvesiliukoisesta arseenista
oli kasveille käyttökelpoisessa muodossa.
Sekä pinta- että pohjamaanäytteissä suurimmat
arseenipitoisuudet mitattiin hienojakoisilta savi- ja
silttimailta. Arseenin mediaanipitoisuus oli pintamaassa
2,39 mg/kg ja pohjamaassa 2,33 mg/kg.
Moreenimailla olevien peltojen As-pitoisuudet olivat
hieman pienemmät: pintamaan As-pitoisuuden
mediaani oli 2,04 mg/kg ja pohjamaassa 1,58 mg/
kg. Pienin keskimääräinen arseenipitoisuus oli karkearakeisten
lajittuneiden maalajien pelloissa: pintamaassa
0,51 mg/kg ja pohjamaassa 0,60 mg/kg
(Tarvainen & Kuusisto 1999). Useiden muidenkin
hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat suuremmat savesta
ja siltistä koostuvilla pelloilla kuin moreenipelloilla.
Orgaanisten peltomaiden mediaanipitoisuudet
olivat sekä pinta- että pohjamaassa 0,80mg/
kg. Suomen peltomaiden arseenipitoisuus korreloi
tilastollisesti erittäin merkitsevästi seuraavien alkuaineiden
kanssa: Al, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K,
Mg, Mn, Na, Ni, Pb, Sb, Ti, V ja Zn.