arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit<br />
Mirja Leivuori ja Henry Vallius<br />
Kuva 4. Arseenin jakauma sedimenttipro<strong>fi</strong>ilissa (mg/kg kuivapainossa)<br />
Perämerellä (F2x ja BO3) ja Selkämerellä (EB1 ja<br />
Hsand, Leivuori 2000). Asemien sijainti on kuvassa 1.<br />
Figure 4. Distribution of arsenic in sediment pro<strong>fi</strong>les (mg/kg dry<br />
weight basis) of Bothnian Bay (F2x ja BO3) and the Bothnian<br />
Sea (EB1 ja Hsand, Leivuori 2000). See Fig. 1 for the location<br />
of stations.<br />
Suurin osa merenpohjaan kulkeutuvasta <strong>arseeni</strong>sta<br />
varastoituu pohjasedimenttiin. Vuosittaista<br />
kertymää voidaan arvioida <strong>arseeni</strong>pitoisuuden ja<br />
vuosittain sedimenttiin kertyvän kuiva-aineksen<br />
määrän avulla. Taulukossa 2 on koottuna arvioituja<br />
<strong>arseeni</strong>n vuosikertymiä Itämeren sedimenttiin.<br />
Suurin kertymä on odotetusti Pohjanlahdella, jossa<br />
Perämeren vuosittainen kertymä on melkein<br />
yhtä suuri kuin varsinaisella Itämerellä. Pohjanlahdella<br />
sedimenttiin vuosittain kertyvä <strong>arseeni</strong>määrä<br />
ylittää selvästi arvioidun kokonaiskuormituksen,<br />
94<br />
Arseenin varastoituminen sedimenttiin<br />
Kuva 5. Arseenin jakauma sedimenttipro<strong>fi</strong>ilissa (mg/kg kuivapainossa)<br />
Suomenlahdella lännestä (GF1) itään (SL2). Kerrostumien<br />
ikäarviossa vuotta 1986 kuvaa asemalla GF1 näytesyvyys<br />
7 cm, asemalla GF2 syvyys 8 cm, asemalla GF3 syvyys 4<br />
cm ja asemalla SL2 syvyys 6 cm (Vallius & Leivuori 1999).<br />
Asemien sijainti on kuvassa 1.<br />
Figure 5. Distribution of arsenic in sediment pro<strong>fi</strong>les (mg/kg dry<br />
weight basis) from west (GF1) to east (SL2) in the Gulf of Finland.<br />
Year 1986 is located at the depth of 7 cm at station GF1, at 8 cm<br />
at GF2, at 4 cm at GF3 and at 6 cm at SL2 (Vallius & Leivuori<br />
1999). See Fig. 1 for the location of stations.<br />
joka on 79 tonnia vuodessa (Borg & Jonsson<br />
1996). Sedimenttiin kertyvää arviota vääristää mm.<br />
sedimenttien sekoittuminen pohjaeläinten kuljettaessa<br />
alempaa <strong>arseeni</strong>pitoisempaa ainesta pintaan<br />
sekä <strong>arseeni</strong>n kulkeutuminen sedimentin huokosvedessä<br />
syvemmistä kerroksista kohti pintakerroksia<br />
(Widerlung & Ingri 1995). Lisäksi vertailussa<br />
käytetty <strong>arseeni</strong>n kokonaiskuormituslaskelma<br />
on peräisin 1980-luvulta, jolloin ei huomioitu<br />
sitä aikaisempaa kuormitusta. Erityisesti <strong>arseeni</strong>n<br />
kokonaiskuormituksen arviointi on hankalaa, kos-