arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit<br />
Toimittajat: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Pertti Lahermo<br />
<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, 135–152, 2004.<br />
ARSEENI PILAANTUNEISSA MAISSA,<br />
YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTI JA ARSEENIN<br />
EKOTOKSIKOLOGIA<br />
Kati Vaajasaari, Eija Schultz ja Jaana Sorvari<br />
Vaajasaari, Kati, Schultz, Eija ja Sorvari, Jaana 2004. Arseeni pilaantuneissa<br />
maissa, ympäristöriskien arviointi ja <strong>arseeni</strong>n ekotoksikologia.<br />
Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>,<br />
135–152, viisi kuvaa ja neljä taulukkoa.<br />
Tässä artikkelissa esitetään lyhyt katsaus pilaantuneiden maiden nykytilaan<br />
Suomessa ja annetaan tyypillisimpiä esimerkkejä ihmisen toiminnasta<br />
aiheutuvista <strong>arseeni</strong>päästöistä maaperään. Luvussa on myös kuvattu yleisellä<br />
tasolla, miten pilaantuneiden maiden ympäristöriskien arviointia tehdään, mitä<br />
asioita riskinarvioinnissa on otettava huomioon ja mitä työvaiheita ja<br />
tutkimustuloksia riskinarviointi vaatii tuekseen. Lisäksi tähän lukuun on<br />
koottu tietoa <strong>arseeni</strong>n haitallisuudesta ympäristössä (ekotoksisuus) ja sen<br />
haitallisuuteen ja pysyvyyteen vaikuttavista tekijöistä, kuten kulkeutumisesta,<br />
muuntumisesta ja kertymisestä eliöihin.<br />
Tämänhetkisenkokemuksenperusteella tyypillisiä<strong>arseeni</strong>npilaamiamaa-alueita<br />
ovat mm. suolakyllästämö- ja ampumarata-alueet. Suolakyllästämöillä havaitut<br />
maaperän<strong>arseeni</strong>pitoisuudet ovat vaihdelleet kohteenmukaan10 ja 26000 mg/kg:n<br />
välillä. Suomessa maaperää pidetään yleensä pilaantuneena silloin, kun sen<br />
<strong>arseeni</strong>pitoisuus ihmisen toiminnan seurauksena on yli 50 mg/kg. Kunnostuksen<br />
yhteydessä ylöskaivettu pilaantunut maaonongelmajätettä,jos sen<strong>arseeni</strong>pitoisuus<br />
on yli 1000 mg/kg. Ampumarata-alueiden kartoituksissa <strong>arseeni</strong>pitoisuudet ovat<br />
olleet huomattavastipienempiäkuinkyllästämöalueilla, tyypillisestialle 200 mg/kg.<br />
Arseenia voilöytyämyös metalli-,maali-,öljynjalostus-jagraa<strong>fi</strong>seen teollisuuteen,<br />
romuttamoihinja suureläinsuojiinliittyviltäpilaantuneiltaalueilta.Kaatopaikoilta<br />
<strong>arseeni</strong>a voijoutua ympäristöönkunnostuksen yhteydessäkaatopaikoille sijoitetuista<br />
pilaantuneistamaamassoista taikyllästetystäpuutavarasta sekäerilaisista teollisen<br />
toiminnan jätteistä, kuten tuhkista ja kuonista.<br />
Arseenilla ei näytä olevan erityistä kertymistaipumusta kasveihin tai eläimiin.<br />
Jos kuitenkin ympäristön <strong>arseeni</strong>pitoisuus on suuri, eliöiden kudosten<br />
<strong>arseeni</strong>pitoisuudet ovat suuremmat kuin puhtaassa ympäristössä. Arseenin<br />
vaikutusten selvittämistä hankaloittaa usein sen esiintyminen yhdessä muiden<br />
haitallisten aineiden kanssa. Ympäristöolosuhteet, kuten lämpötila, pH,<br />
happipitoisuus jakemiallisten sitoutumispaikkojenmäärä,maa-aineksessa säätelevät<br />
<strong>arseeni</strong>yhdisteidenmuuntumistajabiosaatavuutta.Haitallisuuteen vaikuttaalisäksi<br />
se, kuinka pitkään <strong>arseeni</strong> on ollut maaperässä. Arseeniyhdisteiden muuntumista,<br />
kuten pelkistymistä ja orgaanisten yhdisteiden muodostumista, tapahtuu myös<br />
biologisenaktiivisuuden tuloksena.Epäorgaaniset <strong>arseeni</strong>yhdisteet ovat tavallisesti<br />
ympäristössä myrkyllisempiä kuin mikrobitoiminnan tuottamat orgaaniset<br />
<strong>arseeni</strong>yhdisteet.Arseeninekotoksisuutta todellisissapilaantuneissakohteissaon<br />
tutkittu toistaiseksi vähän. Standardimenetelmillä tehdyissä testeissä, joissa<br />
maaperänäytteisiinonkeinotekoisestilisätty <strong>arseeni</strong>a,änkyrimadoille,lieroilleja<br />
hyppyhäntäisille myrkyllinen <strong>arseeni</strong>pitoisuus on vaihdellut 10 ja 90 mg/kg:n<br />
välillä.Tuloksiaon vaikea vertaillaluonnonmailla tehtyihin tutkimuksiinerilaisten<br />
testimenetelmien vuoksi.Koskahaittavaikutukset välittyvät osittain vedenkautta,<br />
maanäytteen haitallisuutta voidaan arvioida myös tutkimalla maaperänäytteiden<br />
vesiuutetta vesieliöillä.<br />
135
Change language