arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit
Erkki Hakala ja Anja Hallikainen
164
Taulukko 2. Arseenin saanti maidosta ja kalasta.
Table 2. Intake of arsenic from milk and fish.
Elintarvike Foodstuff
arseenia sisältävää juomavettä jatkuvasti käyttäneillä
riskin sairastua virtsarakko- ja keuhkosyöpään
lisääntyneen. Samoin ihosyövän esiasteiden
on havaittu lisääntyneen, jos juomaveden arseenipitoisuus
on 50 μg/L tai hieman tätä pienimmissäkin
pitoisuuksissa. Suomessa on äskettäin todettu
jo hyvin pienissä juomaveden pitoisuuksissa (yli
0,5 μg/L) pieni virtsarakon lisääntynyt syöpäriski
(Kurttio et al.1999). Vielä ei ole riittävästi luotettavaa
tietoa siitä, kuinka pienet juomaveden arseenipitoisuudet
voivat aiheuttaa vähäisempiä haittavaikutuksia,
kuten ääreisverenkierron häiriöitä.
Uusien tulosten perusteella Suomessa on arvioitu
arseenin saantia kalasta ja maidosta EU:n tieteellisen
yhteistyön (SCOOP) puitteissa (taulukko
2). Arvion mukaan kokonaisarseenin keskimääräinen
saanti on 14 μg/d. Maidon osuus on laskennallisesti
yliarvioitu, koska pitoisuudet ovat pieniä
(LOQ/2) ja kuitenkin kulutus kalaan verrattuna
on moninkertaista. Kirjolohesta ja lohesta kertyy
noin 70 % kalaravinnon arseenista. Muiden elintarvikkeiden
arseenipitoisuudet tunnetaan Suomessa
hyvin puutteellisesti, joten suomalaisen arseenin
kokonaissaantia ravinnosta ei voi arvioida.
Suomessa pyritään tulevaisuudessa määrittämään
elintarvikkeista erikseen sekä orgaaninen että epäorgaaninen
arseeni, joiden suhteelliset osuudet kokonaisarseenista
vaihtelevat elintarvikkeesta toiseen.
Eri kalalajit näyttävät keräävän erisuuruisia
määriä arseenia. On mahdollista, että orgaanisen
ja epäorgaanisen arseenin määrätkin vaihtelevat
eri kalalajeilla. Vastaavaa vaihtelua on havaittu
Arseeni
Arsenic
Kulutus g/vrk Keskiarvo µg/g Saanti µg/vrk Osuus %
Consumption g/d Mean µg/g Daily intake µg/d Of total %
Maito Milk 420,0 0,002 0,84 5,8
Kirjolohi Rainbow trout 7,7 1, 010 7 , 7 8 53,6
Hauki Pike 5 ,0 0,092 0,46 3,2
Silakka Baltic herring 5,8 0,160 0,93 6,4
Kuha Pike perch 6 ,0 0,090 0,54 3,7
Muikku Vendace 2,7 0,062 0,17 1,2
Siika Whitefish 2 ,2 0,017 0,04 0,3
Lohi Salmon 3,6 0,740 2 , 66 18,4
Muut kalat Other fish 6 ,0 0,190 1 , 10
7,6
Yhteensä Total
14,50 100
myös eri levälajien välillä, joita tuodaan Suomeen
kuivattuina. Esimerkiksi Hijiki-lajikkeessa epäorgaanista
arseenia on suhteellisesti enemmän kuin
muissa levälajeissa. Tuontivalvonnassa on havaittu
kyseisellä levälajilla erittäin suuria arseenipitoisuuksia.
Myös jodipitoisuudet ovat olleet kohonneita.
Arseenin biomonitorointimenetelmän kehittämisen
yhteydessä Työterveyslaitoksella tutkittiin kalasta
virtsaan kulkeutuvia arseeniyhdisteiden pitoisuuksia
(Työterveyslaitos 1994, julkaisematon tieto).
Puolenpäivän aikaan nautitut kala-ateriat nostivat
virtsan kokonaisarseenin pitoisuutta muutaman
tunnin kuluessa keskimäärin 368 μg/L:n tasolle
(vaihteluväli 89–890 μg/L, n = 6). Eri lajien
kalat olivat suomalaisesta kaupasta ostettuja merikaloja,
ja niistä oli valmistettu normaalin lounasannoksen
kokoiset ateriat. Kalojen arseenipitoisuuksia
ei mitattu. Suurimmat pitoisuudet virtsaan aiheu -
tuivat savupallaksesta (880 μg/L) sekä makrillista
ja puna-ahvenesta yli (600 μg/L). Kirjolohi ja savusilakka
aiheuttivat pitoisuudet 137 ja 89 μg/L.
Virtsan epäorgaanisen arseenin pitoisuus ei noussut
yhdenkään lajin kohdalla (alle 0,2 μg/L, alle
2,5 nmol/L), mikä osoittaa kalojen epäorgaanisen
arseenin pitoisuuden olleen merkityksettömän pienen.
Makrillissa arseeni oli ilmeisesti pääasiassa
DMA:na, koska erittyminen tapahtui noin 90%:sti
DMA:na. Muissa kaloissa arseeni oli trimetyyliarseeniyhdisteinä,
päätellen siitä, että ne erittyivät
selvästi nopeammin kuin DMA ja että DMA:n
osuus virtsassa oli vain 8–40 % kokonaisarseenista.
MMA:n osuus oli kaikkilla lajeilla vain 0–10 %.