arseeni järvisedimenteissä - arkisto.gsf.fi - Geologian tutkimuskeskus

pohjan välille. Samanlaiseen tulokseen on päädytty
myös useissa aikaisemmissa tutkimuksissa (e.g.
Salmi 1950, Hvatum 1971, Pakarinen & Tolonen
1977).
Turpeen arseenipitoisuudet vaihtelevat Pohjois-
Pohjanmaalla turvekerrostumissa 0–52 mg/kg
(keskiarvo 2,9 mg/kg ja mediaani 1,9 mg/kg, taulukko
1). Pienimmät arseenipitoisuudet ovat yleensä
graniitti- ja granodioriittialueilla ja osittain myös
liuskeiden ja plagioklaasiporfyriittien vaikutuspiirissä
olevilla soilla. Suurimmat arseenipitoisuudet
ovat tunnettujen arseenipitoisten malmien läheisyydessä
tai kallioperältään tuntemattomilla alueilla.
Turpeen arseenipitoisuudet Pohjois-Pohjanmaalla
ovat yleensä suurimmat soiden pinta- ja pohjaturpeissa.
Pintaturpeen As-pitoisuus on keskimäärin
2,7 mg/kg ja pohjaturpeen 5,3 mg/kg. Suon pinnan
ja pohjan väliin jäävässä turvekerrostumassa
As-pitoisuus on keskimäärin 2,7 mg/kg (n = 397,
taulukko 1). Suon pohjaturpeen arseeni on peräisin
mineraalimaasta ja kallioperästä. Suon pintaturpeen
arseenin esiintyminen liittyy suon pinnan
hapetus-pelkistys ilmiöihin ja kasvien ioninvaihtoon.
Niillä soilla, joilla As-pitoisuudet ovat poikkeuksellisen
suuria, runsaimmin arseenia voi olla
missä tahansa turvekerrostuman osassa. Tällaisia
ovat mm. arseenipitoisten malmien vaikutuspiirissä
olevat turvekerrostumat, kuten Haapaveden Ängesnevan
ja Itä-Suomessa Ilomantsin Pampalon
Au–As-malmien yläpuolella olevat suot (Virtanen
1990, Virtanen et al. 1997).
Minkkinen ja Yliruokanen (1978) ovat analysoineet
turpeen arseenipitoisuuksia 138 suolta Itä-
Suomesta. Yleensä turpeen arseenipitoisuudet olivat
alle 10 mg/kg. Suurimmat arseenipitoisuudet
ovat yleensä suon pohjalla runsaasti mineraaliainesta
sisältävissä turpeissa. Taipaleen (1996) mukaan
polttoturpeen arseenipitoisuus on keskimäärin
2,2 mg/kg, ja Lehtovaaran et al. (1989) mukaan
Joensuun ja Jyväskylän turvevoimalaitokselle
toimitetun polttoturpeen arseenipitoisuudet ovat
keskimäärin 4,5 mg/kg. Peuravuoren ja Pihlajan
(1988) tutkimusten mukaan suomalaisten turpeiden
arseenipitoisuus oli keskimäärin 2,5 mg/kg.
Suurimmat tunnetut turpeen arseenipitoisuudet Suomessa
ovat Ilomantsissa Pampalon kulta-arseenimalmin
päällä olevassa turpeessa, joissa yksittäisistä
näytteistä on analysoitu yli 1000 mg/kg:n arseenipitoisuuksia,
kun alueen arseenin taustapitoi-
Geologian tutkimuskeskus – Geological Survey of Finland
Arseeni Pohjois-Pohjanmaan soiden turvekerrostumissa
Kuva 3. Arseenin ja pH-arvon korrelaatio eri turvelajeissa Pohjois-Pohjanmaalla.
Figure 3. Ratio of arsenic contents to pH values as function of
botanical peat types in North Ostrobothnia (Pintaturve = Surface
peat layer, Pohjaturve = Botton peat layer).
Kuva 4. Suon trofian vaikutus arseenin esiintymiseen pintaturpeessa
Pohjois-Pohjanmaalla.
Figure 4. Influence of mire vegetation trophic grade on arsenic
contents in surface peat layer in North Ostrobothnia.
suus on alle 5 mg/kg (Virtanen et al.1997). Myös
lähteiden purkautumispaikoilla tavataan paikoin
korkeahkoja As-pitoisuuksia, kuten Haapaveden
Heikinnevalla (20–30 mg/kg), Virtanen & Herranen
1992).
Sphagnum-turpeiden arseenipitoisuudet ovat
tutkimusalueella selvästi pienempiä kuin Carexturpeiden.
Sphagnum-turpeiden keskimääräinen
arseenipitoisuus on 1,4 mg/kg, kun Carex -turpeiden
keskipitoisuus on 2,8 mg/kg (taulukko 1).
55