Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tarkasteltaessa tupakointia työnantajan näkökulmasta työntekijöiden tupakoinnista<br />
aiheutuu kustannuksia paitsi ylimääräisten sairauspoissaolojen takia myös<br />
siivous-, tila-, palovahinkokustannusten muodossa. Suurin yksittäinen kustannus<br />
työnantajan näkökulmasta on työn alentunut tuottavuus tupakkataukojen seurauksena<br />
(Parrott, ym. 2000). Tästä aiheutuvan taloudellinen menetys riippuu työpaikalla<br />
vallitsevista säännöistä ja käytännöistä työtekijöiden tupakoinnin ja<br />
tupakkataukojen järjestämisessä. Erot ovat suuria myös eri toimialojen ja ammattiryhmien<br />
välillä. Suomessa taloudellista menetystä ei ole arvioitu, mutta<br />
eräitä EU maita koskevissa laskelmissa on päädytty suurusluokkaan 1 000–2 000<br />
euroa per tupakoiva työntekijä vuodessa. Tämä antaa viitettä siitä, että myös<br />
työnantajan kannattaa panostaa henkilökuntansa savuttomuuden edistämiseen.<br />
Aloittamisen ja tupakoinnin jatkumisen ehkäisy nuorilla<br />
Nuorten tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat: tupakan saatavuus, tupakan<br />
kulttuurinen merkitys, tupakkavierotuksen saatavuus sekä aikuisten tupakointi<br />
(CDC 2000). Tupakan hinnan korotus verotusta säätelemällä on osoitettu erittäin<br />
tehokkaaksi tupakoinnin ehkäisyn keinoksi: se vähentää tupakoinnin aloittamista,<br />
tupakoivien savukemääriä ja lisää lopettaneiden määrää. Tämä on voitu<br />
osoittaa muun muassa Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa (Jha &<br />
Chaloupka 1999). Tupakoinnin aloittamisen ehkäisyssä on merkittävää ylläpitää<br />
tupakkatuotteiden korkeaa hintaa ja vähentää niiden saatavuutta. Samanaikainen<br />
tupakanvastainen kampanjointi vähentää edelleen aloittamista. Kouluissa<br />
toteutettujen ohjelmien teho ja kustannusvaikuttavuus on heikko, jos ne eivät<br />
ole osa laajempaa ohjelmaa (CDC 2000). Sen sijaan yhteisötason toimilla, joissa<br />
vaikutetaan sekä aikuisiin, että nuoriin, on saatu hyviä tuloksia (Pierce, ym.<br />
2005), mutta tulokset pysyvät vain, jos toimista tulee pysyviä.<br />
Tupakansavun terveyshaittojen ehkäisy<br />
Ympäristön tupakansavu sisältää samoja myrkyllisiä yhdisteitä kuin varsinainen<br />
keuhkoihin hengitettävä savu (Kata 2000). Niistä on osoitettu ihmiselle haitallisiksi<br />
noin 200 eri yhdistettä, joista yli neljäkymmentä on luokiteltu lisäksi syöpävaarallisiksi<br />
aineiksi. Syöpärekisteri on arvioinut, että ympäristön tupakansavulle<br />
altistumisen seurauksena arviolta 10–30 henkilöä sairastuu vuosittain keuhkosyöpään.<br />
Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista tiedetään eniten sydän- ja<br />
aivoinfarktiriskistä. Jatkuva altistuminen tupakansavulle lisää sydäninfarktiriskiä<br />
noin 20 prosentilla ja aivoinfarktin riskiä 50 prosentilla (Jousilahti, ym. 2002).<br />
Sekä tupakoimattomien että tupakoivien suojaaminen tupakansavulta tuottaa<br />
merkittävän terveyshyödyn suurelle joukolle ihmisiä ja sen kustannukset ovat<br />
varsin vähäiset. Työympäristössä toteutetut kampanjat eivät ole osoittautuneet<br />
tehokkaiksi yksinään, mutta tukitoimien kanssa kyllä (Moher, ym. 2005). Tupakointikieltojen<br />
aiheuttamia kustannuksia on joskus käytetty perusteina vastustettaessa<br />
muun muassa kieltoja työpaikoilla tai ravintoloissa. Kummassakin ympä-<br />
113
Change language