Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
9 Terveellisten elämäntapojen omaksumista tulisi kannustaa myös terveydenhuollon<br />
asiakasmaksuilla ja hyödykeveroilla. Esimerkiksi normaalipainoisilta, tupakoimattomilta<br />
ja alkoholin kohtuukäyttäjiltä voitaisiin periä muita alhaisempia terveydenhuollon<br />
asiakas- ja sairausvakuutusmaksuja. Epäterveellistä kulutuskäyttäytymistä<br />
tulisi verottaa nykyistä ankarammin esimerkiksi korottamalla alkoholi- ja tupakkaveroa.<br />
10 Kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen korvaaman hoidon maksukattojen<br />
yhdistämismahdollisuudet tulisi selvittää. Maksukattojen yhdistäminen parantaisi<br />
huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevien mahdollisuuksia hyötyä tarjolla<br />
olevista hoidoista.<br />
KUNTALASKUTUS<br />
11 Kunnallisten sairaaloiden toimintaa voitaisiin edelleen tehostaa ottamalla käyttöön<br />
valtakunnallisesti yhtenäinen palvelujen hinnoittelu ja siirtymällä valtakunnalliseen<br />
viitehintajärjestelmään. Jokaiselle diagnoosiperusteiselle ryhmälle (drg -ryhmä) tulisi<br />
määritellä valtakunnallisesti yhtenäinen hinta (viitehinta), jota sairaalat käyttäisivät<br />
kuntalaskutuksessaan. Hinnassa voidaan tarvittaessa ottaa huomioon pääkaupunkiseudun<br />
ja syrjäseutujen erilliskustannukset.<br />
12 Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveyspiirien toiminnan rahoituksessa tulisi harkita<br />
siirtymistä kokonaiskorvauksen tai kapitaatioperiaatteen mukaiseen kuntalaskutukseen<br />
piirien rahoituksen vakauttamiseksi ja kuntien <strong>menojen</strong> ennakoitavuuden<br />
parantamiseksi.<br />
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ<br />
13 Valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää siten, että se turvaisi maan kaikille kunnille<br />
yhtäläiset taloudelliset edellytykset järjestää terveyspalvelut asukkailleen kustannus-vaikuttavasti.<br />
14 Kunnille maksettavan valtion rahoituksen tulisi koostua kahdesta osasta, järjestämisosasta<br />
ja vaikuttavuusosasta. Järjestämisosan tavoitteena on turvata maan<br />
kaikille kunnille periaatteessa yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet järjestää terveyspalvelut<br />
asukkailleen (järjestämisvaltionosuus). Vaikuttavuusosan tavoitteena<br />
on ohjata palvelujärjestelmän kehitystä kohdennetusti terveyspoliittisten tavoitteiden<br />
suuntaisesti, parantaa palvelujärjestelmän vaikuttavuutta sekä kannustaa toimijoita<br />
uudistamaan ja tehostamaan terveydenhuollon toimintaa (vaikuttavuusvaltionosuus).<br />
MONIKANAVARAHOITUS<br />
15 Kunnat tulisi saattaa tasavertaiseen asemaan terveydenhuollon julkisen rahoituksen<br />
suhteen ottamalla valtionosuusperusteita määrättäessä huomioon myös sairausvakuutuksen<br />
kautta kunnan asukkaiden palvelujen käyttöön kohdistuva julkinen<br />
rahoitus.<br />
16 <strong>Terveydenhuollon</strong> institutionaalisten (valtio, kunnat, kansaneläkelaitos) rahoittajien<br />
välistä rahoitusvastuuta tulisi selkeyttää ja rahoituskanavia tulisi karsia monikanavaisen<br />
rahoituksen ongelmien vähentämiseksi. Ratkaisujen tulisi perustua<br />
huolelliseen arviointiin, jossa kohteina olisivat monikanavaisen rahoitusjärjestelmän<br />
vaikutus palvelujen järjestämiseen, palvelutuotantoon, työjakoon, palvelujen<br />
saatavuuteen, alueelliseen jakautumiseen ja terveydenhuollon kokonaismenoihin.<br />
61
Change language