Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
8 KUNTALASKUTUKSESSA KOKONAISKORVAUS JA<br />
KAPITAATIOKORVAUS VÄHENTÄVÄT TUOTTAJAN<br />
MORAALISTA VAARAA<br />
Perusterveydenhuollon <strong>menojen</strong> kehityksen hallinta ei ole kuntien kannalta kovin<br />
merkittävä ongelma. Tämä pätee erityisesti silloin kun perusterveydenhuolto on<br />
toteutettu kunnan omana toimintana. Tällöin kunta säätelee perusterveydenhuollon<br />
menokehitystä tavanomaisen budjettiohjauksen keinoin. Kunta voi omilla<br />
päätöksillään vaikuttaa perusterveydenhuollon palvelujen tarjontaan ja mitoitukseen<br />
ja sitä kautta kokonaiskustannuksiin. Säädellessään tiukasti perusterveydenhuollon<br />
menoja kunta voi tosin aiheuttaa itselleen tahtomattaan korkeita<br />
erikoissairaanhoidon menoja, jos se ei samalla hallitse koko terveydenhuollon ja<br />
vanhustenhuollon muodostamaa palvelukokonaisuutta.<br />
Kunnan terveydenhuollon kokonaismenot voivat nousta korkeiksi siitä huolimatta,<br />
että perusterveydenhuolto on toteutettu edullisesti, jos potilaita hoidetaan<br />
väärässä paikassa ja hoitoketjut eivät toimi. Kunnan kannalta keskeinen ongelma<br />
on, että siltä puuttuvat tehokkaat keinot vaikuttaa erikoissairaanhoidon<br />
<strong>menojen</strong> kehitykseen. Menot voivat vaihdella vuodesta toiseen merkittävästi,<br />
ilman että kunta pystyy omilla päätöksillään siihen suoraan vaikuttamaan lyhyellä<br />
aikavälillä. Pitkällä aikavälillä kunta pystyy vaikuttamaan merkittävästi erikoissairaanhoidon<br />
menokehitykseen panostamalla perusterveydenhuollon kehittämiseen<br />
ja hoitoketjujen toimivuuden parantamiseen.<br />
Erikoissairaanhoidon <strong>menojen</strong> kehityksen ennustamisen ja <strong>menojen</strong> hallinnan<br />
vaikeus yksittäisen kunnan kannalta syntyy kahdesta tekijästä; väestön sairastavuudesta<br />
ja suoriteperusteisesta kuntalaskutusjärjestelmästä. Sairastavuuteen<br />
kunta voi vaikuttaa kovin vähän. Suoriteperusteinen kuntalaskutusjärjestelmä on<br />
kuntien yhdessä sopima ja sen käyttöön kunnat voivat vaikuttaa.<br />
Yksittäisen sairaanhoitopiirin tasolla kokonaismenot ovat hyvin ennakoitavissa,<br />
koska menot määräytyvät suurelta osin tarjonnan kautta, piirin palveluksessa<br />
olevan henkilöstön määrän ja palkkatason mukaan. Piirin kokonais<strong>menojen</strong> kehityksen<br />
arviointi ei siten ole ongelmallista. Ongelmallista on yksittäisen kunnan<br />
erikoissairaanhoidon menokehityksen ennakointi, silloin kuin kuntalaskutuksessa<br />
sovelletaan suoriteperiaatetta. 21 Näin siksi, että yksittäisen kunnan väestön<br />
sairastavuutta, siitä aiheutuvaa palvelujen käyttöä, käytöstä syntyviä kuntalaskutettavia<br />
suoritteita ja siten kunnan terveysmenoja on vaikea etukäteen enna-<br />
21 Sairaanhoitopiirin palvelutarjonnan määrä, laatu ja kokonaiskustannukset voivat periaatteessa<br />
pysyä vuodesta toiseen samana, mutta yksittäisen kunnan kannalta asukkaiden saamien hoitojen<br />
määrä, laatu ja kustannukset voivat vaihdella suuresti. Kuntalaskutuksen kautta piiri jakaa toimintansa<br />
kokonaiskustannukset kuntien kesken ottaen huomioon kunnan asukkaiden saamien<br />
hoitojen määrä, hoidon vaativuus ja hoitokohtaiset kustannukset.<br />
47
Change language