Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Elintavat. Useimmat tärkeistä terveysongelmistamme liittyvät elintapoihin. Tässä<br />
suhteessa huolestuttavinta on viime aikoina ollut runsaan alkoholinkäytön<br />
yleistyminen ja siitä aiheutuvat terveyshaitat. Vuonna 2005 Suomessa kuoli suoraan<br />
alkoholin käytön seurauksena noin 3 000 henkilöä. Alkoholikuolemien osuus<br />
kaikista työikäisten kuolemista on 15 prosenttia (kolminkertainen 20 vuoden<br />
takaiseen osuuteen verrattuna), nuorilla miehillä noin puolet (Tilastokeskus<br />
2006). Alkoholikuolleisuus aiheuttaa noin viidenneksen miesten ja naisten<br />
elinajanodotteiden erosta ja sosiaaliryhmien välisestä erosta miehillä neljäsosan<br />
ja naisilla kymmenesosan (Koskinen & Martelin 2007). Miehillä vähiten ansaitsevan<br />
kymmenesosan alkoholikuolleisuus on kahdeksankertainen parhaiten ansaitsevaan<br />
kymmenesosaan verrattuna (Martikainen, ym. 2001). Lisäksi alkoholinkäyttö<br />
aiheuttaa runsaasti terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä, työpanosten<br />
menetyksiä ja lähiympäristön hyvinvointiongelmia.<br />
Vaikka suomalaisten miesten tupakointi on vähentynyt EU:n vähäisimmälle<br />
tasolle ja naistenkin tupakointi on edelleen useimpiin muihin eurooppalaisiin<br />
maihin nähden vähäistä, tupakointi aiheuttaa noin 5 000 kuolemaa Suomessa<br />
joka vuosi. Lisäksi tupakointi aiheuttaa muun muassa verenkiertoelinten, hengityselinten,<br />
tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja syöpää, nopeuttaa toimintakyvyn<br />
heikkenemistä ja aiheuttaa merkittävän osan sukupuolten, sosioekonomisten<br />
ryhmien ja siviilisäätyjen terveyseroista. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen sekä<br />
sepelvaltimotaudin että keuhkosyövän vaara pienenee nopeasti. Yli 50 prosenttia<br />
aikuisista tupakoijista haluaa lopettaa, lähes 40 prosenttia on vakavasti yrittänyt<br />
lopettaa tupakoinnin viimeisen vuoden aikana, mutta vain 3 prosenttia on onnistunut.<br />
Nopeasti kasvavat sosioekonomisten ryhmien väliset tupakointierot johtavat<br />
väistämättä terveyden eriarvoisuuden kärjistymiseen, ellei asiaan kyetä puuttumaan.<br />
Tupakoinnin lopettamisen tukitoimia tulisi lisätä nykyisestä, ja ne tulisi<br />
suunnata erityisesti niille, joille lopettaminen on vaikeinta. Tupakoinnin aloittamisen<br />
ehkäisy ja lopettamisen tukeminen ovatkin tärkeimpiä tehtäviä kansanterveyden<br />
edistämisessä. (Vartiainen, ym. 2006)<br />
Ravintotottumukset ja liikunta vaikuttavat kansanterveyteen ainakin yhtä laajaalaisesti<br />
kuin juomatavat ja tupakointi. Ravinto vaikuttaa huomattavasti verenkiertoelinten<br />
sairauksien ja syövän syntyyn sekä diabeteksen ja luun haurastumisen<br />
kehittymiseen. Keskeisinä mekanismeina ovat vaikutukset veren kolesteroliin,<br />
verenpaineeseen, veren sokeritasapainoon sekä painoon. Lihavuuden välityksellä<br />
ravinto vaikuttaa myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Suomalaisten<br />
ravinto on monessa suhteessa muuttunut terveellisempään suuntaan. Silti muun<br />
muassa suolan ja rasvan saanti on edelleen suosituksia suurempaa ja muun<br />
muassa yksin asuvien miesten, vähän koulutettujen ja pientuloisten sekä monien<br />
joukkoruokailun ulkopuolelle jäävien ihmisten ravitsemuksessa on edelleen merkittäviä<br />
puutteita. Tärkein väestön veren kolesterolitasoon vaikuttava tekijä, tyydyttyneen<br />
rasvan osuus, on edelleen korkea, eli noin 15 prosenttia energian<br />
saannista, kun suositus on 10 prosenttia. Vaikka suomalaisten energiansaanti<br />
87
Change language