Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Yleinen terveysvakuutus<br />
Yleisen terveysvakuutuksen mallissa kunnat ottavat asukkailleen terveysvakuutuksen<br />
valtakunnalliselta terveysvakuutuslaitokselta (Huuhtanen 2003, Forss &<br />
Klaukka 2003). Vakuutuksella rahoitetaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito,<br />
joiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta kansalliselle vakuutuslaitokselle.<br />
Kunnat maksavat terveysvakuutuslaitokselle vakuutusmaksua kapitaatioperiaatteen<br />
mukaan, jossa otetaan huomioon myös palvelujen tarve ja käyttö<br />
sekä kunnan kantokyky. Kuntien valtionosuutta vastaava summa ohjataan suoraan<br />
vakuutuslaitokselle. Potilaan omavastuuosuus vaihtelee palvelusta toiseen.<br />
Sairausvakuutuksen tukema yksityinen palvelujärjestelmä toimisi ainakin aluksi<br />
terveysvakuutuksen rinnalla nykyiseen tapaan. Tuottajalle maksetaan suoritteiden<br />
mukaan.<br />
Yleisen terveysvakuutuksen myötä terveydenhuollon monikanavainen rahoitus<br />
voitaisiin purkaa, jos yleinen terveysvakuutus toteutettaisiin Kansaeläkelaitoksen<br />
toimesta. Jos kansallisen terveysvakuutuksen toteuttaisi joku muu taho kuin<br />
Kansaneläkelaitos, terveydenhuollon monikanavainen rahoitus säilyisi. Edellisessä<br />
vaihtoehdossa rahoittajan moraalinen vaara vähenisi olennaisesti ja jälkimmäisessä<br />
pysyisi ennallaan. Kummassakin vaihtoehdossa kuluttajan ja tuottajan<br />
moraalinen vaara voi kasvaa, näin siksi että myös perusterveydenhuollon palvelujen<br />
tuottajille maksettaisiin suoritteiden mukaan.<br />
Esitettyjä rahoitusmalleja tulisi analysoida, kehittää ja kokeilla<br />
Edellä kuvatut ehdotukset terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseksi tarjoavat<br />
useita, vaihtoehtoisia lähtökohtia pohtia keinoja terveydenhuollon rahoituksen<br />
turvaamiseksi tulevaisuudessa. Kaikissa malleissa pyritään laajentamaan<br />
terveyspalvelujen järjestäjän väestöpohjaa ja vakauttamaan palvelujen rahoitusta.<br />
Mallien toteuttaminen muuttaisi olennaisesti terveydenhuollon toimijoiden<br />
kannusteita sekä vaikuttaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen<br />
käyttöön ja keskinäiseen painotukseen.<br />
Kaikissa esitetyissä malleissa kunnat vastaavat pääosin terveydenhuollon rahoituksesta,<br />
mutta palvelujen järjestäjä- ja tilaajataho vaihtelee. Valtio osallistuu<br />
kaikissa malleissa edelleen terveydenhuollon rahoitukseen, mutta valtionosuuden<br />
saajataho vaihtelee malleittain. Asiakasmaksujen rooli terveydenhuollon<br />
rahoituksessa ei todennäköisesti muutu missään mallissa olennaisesti nykyisestä.<br />
Sen sijaan asiakasmaksuja käytettäisiin nykyistä aktiivisemmin palvelujen käytön<br />
ohjaamiseen kaikissa malleissa. Kuntien rooli potilaiden ja väestön etujen valvonnassa<br />
korostuu kaikissa malleissa. Kuntien järjestämisvastuu palveluista<br />
heikkenisi tai poistuisi ja siirtyisi alueelliselle palvelujen rahoittajalle tai järjestäjälle.<br />
41
Change language