Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
7 KOHDENNETUT ASIAKASMAKSUT VÄHENTÄVÄT<br />
KULUTTAJAN MORAALISTA VAARAA<br />
<strong>Terveydenhuollon</strong> asiakasmaksuilla on kaksi tavoitetta. Niillä kerätään maksutuloja<br />
terveyspalvelujen rahoittamiseen ja pyritään ohjaamaan palvelujen käyttöä.<br />
Kehittyneissä maissa asiakasmaksujen käytössä pääpaino on palvelujen<br />
käytön ohjaamisessa ja kehitysmaissa rahoituksen turvaamisessa, useimmiten<br />
osana palvelujen tuottajien suoraa palkkausta (Gottret & Schieber 2006). Verorahoitteisessa<br />
järjestelmässä maksuilla voidaan kohdentaa osa palvelun kustannusvastuusta<br />
suoraan käyttäjälle. Näin menetellään myös Suomessa, jossa asiakasmaksuja<br />
käytetään ensisijaisesti terveydenhuollon rahoittamiseen. Asiakasmaksujen<br />
ohjaustavoite voi liittyä joko terveyspalvelujen kustannusten kasvun<br />
rajoittamiseen tai tietynlaisen palvelun käytön lisäämiseen tai vähentämiseen<br />
(lääketieteellisesti tarpeelliset vs. ”tarpeettomat” käynnit).<br />
Missä määrin maksuilla voidaan kerätä tuloja terveydenhuollon rahoittamiseen,<br />
riippuu palvelujen hinnan ja käytön välisestä yhteydestä. Jos maksujen muuttaminen<br />
vaikuttaa vain vähän palvelujen käyttöön, on maksuja korottamalla mahdollista<br />
saada lisärahoitusta. Mikäli maksut vaikuttavat merkittävästi palvelujen<br />
käyttöön, voidaan maksuja korottamalla tehokkaasti rajoittaa käyttöä, mutta<br />
tällöin maksuilla ei saada lisärahoitusta palvelujen tuottamiseen. Vastaavasti<br />
maksujen alennukset voivat vaikuttaa päinvastaisesti, jolloin palvelujen käyttö ja<br />
kustannukset kasvavat.<br />
Vaikka asiakasmaksuilla ei olisi vaikutusta palvelujen käytön kokonaismäärään,<br />
maksujen keskinäinen taso voi ohjata käytön suuntautumista erilaisiin palveluihin.<br />
Toistaiseksi on hyvin vähän tutkittu sitä, millä tavalla maksut vaikuttavat<br />
erilaisten korvaavien palvelujen käyttöön (Klavus ym. 2004b). Hoitotakuuta koskevilla<br />
lainsäädäntömuutoksilla pyritään osaltaan ohjaamaan palvelujen käyttöä<br />
tarjontapuolen keinoin 16 (mm. puhelinohjaus ja työnjakokysymykset). Nähtäväksi<br />
jää pystytäänkö tarjontapuolen keinoin tehokkaammin ohjaamaan potilaat<br />
oikean ammattihenkilön luo kuin asiakasmaksuilla.<br />
Maksut ohjaavat palvelujen käyttöä vähän<br />
Asiakasmaksujen ohjausvaikutus riippuu maksun vaikutuksesta palvelun kokonaiskäyttöön<br />
(hintajousto) ja korvaavien palvelujen kysyntään (ristijousto)<br />
(esim. kotihoidon maksujen muutoksen vaikutus laitospalvelujen kysyntää ja<br />
laitoshoitomaksujen muutoksen vaikutus kotihoidon kysyntään). Käytännössä<br />
maksujen vaikutus terveyspalvelujen käyttöön on melko vähäinen. Kansainväli-<br />
16 Tarjontapuolen keinojen tehoa voidaan todennäköisesti parantaa esimerkiksi porrastamalla<br />
asiakasmaksut erilaisille lääkäri- ja hoitajakäynneille kuten sosiaali- ja terveydenhuollon maksutoimikunta<br />
esitti hammashuollossa meneteltäväksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005).<br />
43
Change language