Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
järjestelmän eri osien kannustimet toimia tehokkaasti? Toisaalta vieläkin tärkeämmäksi<br />
voidaan arvioida se, missä määrin ja miten tauteja ja vammoja voidaan<br />
ehkäistä ennakolta. Tämä sivuaa herkkää kysymystä siitä, miten ihmiset<br />
saadaan käyttäytymään terveyttään edistävällä tavalla.<br />
Tässä julkaisussa tarkastellaan näitä kahta teemaa, terveydenhuoltojärjestelmän<br />
rahoituksen kannustinongelmia ja hoitotarpeen ennaltaehkäisyä. Vaikka nämä<br />
kysymykset ovat toki olleet eri tavoin esillä terveydenhoitojärjestelmästä keskusteltaessa,<br />
ne eivät ehkä ole saaneet riittävää painoa suhteessa esimerkiksi<br />
palveluyksiköiden parasta kokoa koskeneeseen pohdintaan.<br />
Julkaisun ensimmäisessä osassa tutkimusprofessori Markku Pekurinen tarkastelee<br />
sairaanhoitojärjestelmän rahoitukseen sisältyviä kannustinongelmia sekä<br />
periaatteellisella tasolla että Suomen nykytilanteessa. Pekurisen analyysi viittaa<br />
siihen, että vaikka järjestelmämme on tehokas moniin muihin maihin ja erityisesti<br />
puhtaaseen yksityiseen vakuutusjärjestelmään nojaaviin vaihtoehtoihin verrattuna,<br />
sitä on mahdollista parantaa. Varsinkin ns. monikanavaisuus muodostaa<br />
rahoituksessa ongelman. Pekurinen esittää kirjoituksensa lopuksi 20 suositusta<br />
rahoitusjärjestelmän tehostamiseksi.<br />
Julkaisun toisessa osassa laaja joukko terveysalan asiantuntijoita lähinnä Kansanterveyslaitoksesta<br />
tarkastelee ennaltaehkäisyn lääketieteellisiä mahdollisuuksia<br />
ja arvioi erimuotoisen ehkäisyn taloudellisia vaikutuksia. Perushavainto on,<br />
että monista saavutuksista huolimatta ennaltaehkäisyllä on yhä saavutettavissa<br />
tuntuvaa terveyden paranemista ja sen välittömästi tuomaa hyvinvoinnin lisäystä.<br />
Lisäksi ennaltaehkäisy on ratkaisevasti halvempaa kuin syntyneiden terveysongelmien<br />
hoito. Kansantalouden kannalta potentiaalisesti saavutettavien hyötyjen<br />
mittaluokasta antaa kuvan se, että syntyvien hoitokustannusten lisäksi sairauksien,<br />
vammojen ja ennenaikaisten kuolemien takia menetetään vuosittain<br />
lähes 500 000 henkilötyövuoden työpanos. Jo viidesosa tästä vastaa kolmea<br />
prosenttiyksikköä työllisyysasteessa.<br />
Ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen hyödyllisyydestä huolimatta siihen<br />
kiinnitetään riittämättömästi huomiota. Valtakunnalliset panostukset ennaltaehkäisyyn<br />
ovat lisääntyneet vain vähän ja kuntien panostukset ovat jopa vähentyneet.<br />
Tutkijat suorittelevatkin terveydenedistämisen rakenteiden selvää vahvistamista<br />
ja sen edellytyksenä myös rahoituksen lisäystä. Lisäksi he nostavat esille<br />
muun muassa haittaverojen, esimerkiksi alkoholin ja tupakan verotuksen periaatteellisen<br />
hyödyllisyyden.<br />
Talousneuvoston sihteeristön puolesta kiitän lämpimästi tutkimusprofessori<br />
Markku Pekurista sekä pääjohtaja Pekka Puskaa ja muita kirjoittajia heidän kontribuutioistaan<br />
tärkeään aihepiiriin.<br />
Vesa Vihriälä<br />
talousneuvoston sihteeristön päällikkö<br />
6
Change language