Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
diabeteksen hoidosta seuraa sairausvakuutukselle suuria vuosikausien kuluja –<br />
muista kuluista puhumattakaan.<br />
Väestön terveysviestinnän vahvistaminen ns. kansallisen terveysportaalin rakentamisella<br />
on tärkeä hanke, jonka toteuttaminen tulisi turvata. Kansantautien ehkäisyssä<br />
tarvitaan siirtymistä irrallisista lyhytaikaisista projekteista pitkäjänteisiin<br />
kansallisiin ohjelmiin, joissa yhdistyvät STM:n tuki, KTL:n asiantuntemus, järjestöjen<br />
rooli, kunnissa tapahtuva työ sekä elinkeinoelämän ja tiedotusvälineiden<br />
kiinnostus.<br />
Monet vaikuttavat tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen ratkaisut voidaan<br />
tehdä yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä muissa politiikoissa. Tätä korostettiin<br />
myös Suomen EU-puheenjohtajuuskauden terveysteemalla ”Terveys kaikissa<br />
politiikoissa”. Tällaiset rakenteelliset ratkaisut voivat koskea muun muassa veroratkaisuja,<br />
elintarvikepolitiikkaa, liikenne- ja yhdyskuntapolitiikkaa, perhe- ja<br />
koulupolitiikkaa ym. Näillä voidaan saada merkittäviä vaikutuksia tautien ehkäisyn<br />
ja väestön terveyden edistämisen kannalta monesti ilman varsinaisia lisäkustannuksia.<br />
Esimerkiksi alkoholi- tai tupakkaveron korotus päinvastoin tiettyyn<br />
rajaan saakka lisää valtion tuloja samalla kuin vähentää tauteja ja terveydenhuollon<br />
kustannuksia. Erittäin merkittävää on myös, että tällainen rakenteellinen<br />
terveyden edistämisen politiikka myötävaikuttaa usein väestön terveyserojen<br />
vähentämiseen, mikä on terveyspolitiikkamme toinen suuri haaste.<br />
Terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisyyn liittyvissä keskusteluissa nostetaan<br />
ymmärrettävästi usein esille kustannushyötysuhde. Tämä sisältää terveyden<br />
edistämisen alalla erityisen monitahoisia kysymyksiä siitä, mitä lasketaan toisaalta<br />
kustannuksiin ja mitä hyötyihin sekä miten näitä arvotetaan.<br />
Terveyden edistämisen kustannuksista voidaan todeta, että suorat budjettimenot<br />
niin valtion kuin kuntienkin kannalta ovat erittäin pienet verrattuna sairauksien<br />
hoidon (sairaalat, terveyskeskukset ym.) huimiin kustannuksiin. Tämän<br />
lisäksi on muistettava, että suurimmat vaikutukset tautien ehkäisyn ja terveyden<br />
edistämisen kannalta saadaan ottamalla terveysasioita huomioon muussa päätöksenteossa<br />
(”terveys kaikissa politiikoissa”). Monet tällaiset päätökset eivät<br />
merkitse varsinaisia <strong>menojen</strong> lisäyksiä; laajempien mahdollisten kustannusvaikutusten<br />
arviointi on toki monitahoinen asia.<br />
Useita tällaisia terveyden edistämisen päätöksiä voidaan myös luonnehtia ns.<br />
”win-win” tilanteiksi. Näitä ovat esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveron korotukset,<br />
jotka hyödyttävät sekä valtion budjettia että kansanterveyttä ja vähentävät hoidon<br />
tarvetta. Ravitsemuspolitiikan alalla SITRA:n ns. ERA-ohjelma perustuu siihen,<br />
että terveellisen ravitsemuksen edistäminen hyödyttää niin valtiota kuin<br />
elintarviketeollisuuttamme.<br />
142
Change language