Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
Terveydenhuollon menojen hillintä - Valtioneuvoston kanslia
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kohonnut verenpaine ja kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt (IGT) ja ylipaino.<br />
Tupakoinnin on arvioitu aiheuttavan suoria terveydenhuollon kustannuksia 246<br />
miljoonaa euroa liittyen sydäninfarktin, keuhkosyövän ja keuhkoahtaumataudin<br />
hoitoon (Vitikainen, ym. 2006). Alkoholisairauksien ja alkoholiin liittyvien tapaturmien<br />
suorat kustannukset terveydenhuollolle ovat 123–226 miljoonaa euroa<br />
(Päihdetilastollinen vuosikirja 2005). Alkoholista aiheutuu lisäksi merkittäviä suoria<br />
kustannuksia terveydenhuollon ulkopuolella, kuten sosiaalihuollossa, poliisitoimessa<br />
ja omaisuusvahinkoina.<br />
Liikunnan vähäisyyden ja siinä tapahtuneen epäsuotuisan kehityksen on arvioitu<br />
olevan merkittävästi yhteydessä kroonisten kansantautien yleistymiseen. ”Liikkumattomuuden”<br />
kustannusten arviointi on erityisen ongelmallista johtuen sen<br />
yhteyksistä riskitekijöihin ja terveyskäyttäytymiseen kuten ylipaino ja tupakointi<br />
sekä kohonnut verenpaine ja kolesteroli. Liikunnan tai sen puutteen määrittäminen<br />
ja mittaaminen on selvästi monimutkaisempaa kuin tupakoinnin, ylipainon<br />
tai jopa alkoholin kulutuksen, mikä osaltaan hankaloittaa tieteelliseen näyttöön<br />
perustuvien eksaktien arvioiden tekemistä. Kanadassa tehdyn tutkimuksen<br />
(Katzmarzyk, ym. 2000) mukaan vähäisestä liikunnasta (liikunnalla kulutettu<br />
energia alle 12,6KJ/kg/päivä) aiheutui suoria terveydenhuollon huollon kustannuksia<br />
1,7 miljardia euroa, mikä oli vuonna 1999 noin 2,5 prosenttia Kanadan<br />
terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Englannissa arvioitiin tämän olevan<br />
luultavasti länsimaissa tyypillinen liikunnan puutteesta johtuva osuus terveydenhuollon<br />
menoista (DoH 2004). Suomessa vastaava osuus terveydenhuollon<br />
menoista olisi 200–250 miljoonaa euroa. Riittämätön liikunta ja ylipaino ovat<br />
voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, minkä vuoksi myös kustannusarvioissa on<br />
päällekkäisyyttä eikä niitä voi suoraan laskea yhteen. Ruokailutottumusten ja<br />
liikunnanpuutteen yhteisvaikutusten selkein ilmentymä on lihavuus, jonka aiheuttamien<br />
terveysongelmien hoidosta on arvioitu aiheutuvan 190 miljoonan euron<br />
kustannukset terveydenhuollossa (Pekurinen 2005).<br />
Kohonnut verenpaine ja veren seerumin kolesteroli ovat niin ikään yhteydessä<br />
elämäntapoihin ja erityisesti ruokavalioon. Kroonisen verenpainetaudin takia<br />
Kelan erityiskorvaukseen oikeutettuja henkilöitä oli 506 739 vuonna 2005 ja heidän<br />
verenpainelääkkeidensä kustannukset olivat yhteensä 159 miljoonaa euroa<br />
eli 313 euroa korvauksen saajaa kohti. Väestötasolla korkean diastolisen verenpaineen<br />
ryhmässä (>104 mmHg) sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoitokustannukset<br />
mittausta seuraavien 19 vuoden aikana olivat työiässä keskimäärin<br />
seitsenkertaiset verrattuna väestönosaan, jonka diastolinen verenpaine oli alle<br />
95 mm Hg (Kiiskinen, ym. 1998). Korkean kolesterolin vuoksi lääkekustannusten<br />
erityiskorvauksiin oikeutettuja (sepelvaltimotautia sairastavia) oli noin 87 419<br />
vuonna 2005. Kaikkiaan kolesterolilääkkeistä sairausvakuutuskorvausta saaneita<br />
oli 474 544 henkilöä, joiden lääkekustannukset olivat yhteensä noin 113 miljoo-<br />
95
Change language