SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra
SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra
SEnIORIT - Escola Superior de Tecnologia da Saúde de Coimbra
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mm. laadittaessa osaamisprofiileja yksiköille ja henkilöstölle.<br />
Kehittämisprojektin kehittämistavoitteet<br />
Päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion osaaminen ja<br />
yhteistyö Kanta-Hämeen keskussairaalassa - kehittämisprojektin<br />
pitkän aikavälin muutostavoite eli kehittämistavoite<br />
oli edistää potilaan hoitoa Kanta-Hämeen keskussairaalassa<br />
kehittämällä päivystysklinikan ja kliinisen laboratorion<br />
välistä yhteistyötä ja tunnistamalla työssä tarvittava<br />
osaaminen.<br />
Osatavoitteet olivat:<br />
1. kartoittaa päivystysklinikan ja päivystävän laboratoriohoitajan<br />
osaaminen Kanta-Hämeen keskussairaalassa<br />
(vaikuttaa myös hoidon laatuun)<br />
2. Luo<strong>da</strong> yhteistyötä edistävä moni ammatillinen toimin-<br />
tamalli kliinisen laboratorion ja päivystysklinikan välille<br />
3. Kartoittaa yhteistyötä haittaavat tekijät ja pyrkiä korjaa-<br />
vin toimenpitein vähentämään yhteistyön esteitä<br />
4. Kehittää henkilökunnan osaamista<br />
Kehittämisprojektin tuotokset<br />
Yhteistyökehittämisprojektin tuotoksena syntyi päivystysklinikan<br />
ja laboratorion välille toimintamalli, eli joukko<br />
yh<strong>de</strong>ssä sovittuja prosesseja parantavia toimintatapoja<br />
ja sääntöjä, jotka ohjaavat molempien osastojen toimintaa.<br />
Kehittämistoimet on joh<strong>de</strong>ttu alkukartoituksen perusteella<br />
ilmennei<strong>de</strong>n käytännön ongelmatilantei<strong>de</strong>n pohjalta.<br />
Säännöt lisätään voimassa oleviin työohjeisiin ja niitä<br />
tutustutetaan perehdytyksen yhtey<strong>de</strong>ssä, osastokokouksissa<br />
ja yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Toimintamalli liitetään<br />
osaksi laboratorion ja päivystysklinikan laatujärjestelmää.<br />
Mallin toiminnan ydin on moni ammatillinen tiimi,<br />
mikä kokoontuu säännöllisesti keskinäisen sopimuksen<br />
mukaisesti.<br />
Kuvio 1. Projektin eteneminen<br />
Kehittämisprojektin eteneminen<br />
Kehittämisprojektin eteneminen on kuvattu kuviossa 1.<br />
Alkuvuo<strong>de</strong>sta 2010 koottiin projektiorganisaatio (kuva 2).<br />
Ohjausryhmä on antanut valtuu<strong>de</strong>t ja mahdollisuu<strong>de</strong>n projektiryhmälle<br />
toteuttaa kehittämistyötä ja projektiryhmä on<br />
keskinäisen työnjaon mukaan osallistunut aktiivisesti kehittämistyöhön.<br />
Maaliskuussa 2010 osallistuttiin Tulevaisuu<strong>de</strong>n<br />
erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa valtakunnalliseen<br />
kyselyyn. Huhtikuussa lähetettiin päivystysklinikan henkilöstölle<br />
ja kliinisen laboratorion koko henkilöstölle alkukartoituskysely.<br />
Varsinaiset kehittämistoimenpiteet toteutettiin<br />
projektiryhmän toimesta kesäkuusta 2010 alkaen sen<br />
mukaan, kuinka niitä oli mahdollista toteuttaa töi<strong>de</strong>n ohessa.<br />
Toimintamallin kuvaus on valmis maaliskuussa 2011.<br />
Kuvio 2. projektiorganisaatio<br />
Aineisto ja sen analyysi<br />
Osaamisen tunnistamiseksi aineisto kerättiin avoimilla<br />
kysymyksillä verkkoperusteisesti (webropol®) tiedonantajan<br />
työsähköpostiosoitteen kautta. Kanta-Hämeen keskussairaalan<br />
vastuualueen osastonhoitaja nimesi tiedonantajat<br />
hoitohenkilöstöstä (10/ päivystys, 10/ laboratorio, 10 röntgen/sairaala).<br />
Vastaukset saatiin 10 päivystystyötä tekevältä<br />
laboratoriohoitajalta, joten vastausprosentti oli 100. Päivystysklinikalta<br />
kyselyyn vastasi 6 sairaanhoitajaa 10:sta. Vastausprosentti<br />
oli siten 60. Kuvantamisen yksikön tuloksia<br />
ei tässä yhteistyöprojektissa käsitellä. Aineiston keruun tarkoitus<br />
oli tunnistaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen<br />
hoitajien ja päivystystyötä tekevien laboratoriohoitajien<br />
työssä vaadittavat osaamisalueet.<br />
Yhteistyön kehittämiseksi aineisto kerättiin avoimilla<br />
kysymyksillä laboratorion ja päivystysklinikan henkilöstölle<br />
suunnatulla alkukartoituskyselyllä. Kyselylomakkeella pyy<strong>de</strong>ttiin<br />
vastaajaa mainitsemaan 2-3 asiaa, mitkä kaipaavat<br />
kehittämistä laboratorion ja päivystysklinikan yhteistyössä.<br />
Aineiston keruun tarkoituksena oli löytää molempien<br />
osastojen henkilökunnan mielestä tärkeimmät kehittämistä<br />
kaipaavat asiat yhteistyössä. Laboratoriosta palautettiin 27<br />
vastauslomaketta. Lomake lähetettiin sähköpostilla koko<br />
kemian ja mikrobiologian henkilöstölle ja lisäksi laboratorion<br />
näytteenottopisteissä työskenteleville. Yhteensä lähetettiin<br />
72 lomaketta. Vastausprosentti oli 37,5. Koska kaikki<br />
eivät ole suoraan päivystysklinikan kanssa tekemisissä,<br />
heidän olisi ollut mahdoton nimetä yhteistyön ongelmia.<br />
Päivystysklinikalta vastauksia palautettiin 7 kpl. Lomakkeet<br />
lähetettiin 98 päivystyksen henkilölle, joista osa oli kuitenkin<br />
lomalla tai muulla vapaalla kyselyn aikana. Vastausprosentti<br />
oli siis noin 7.<br />
Molempien aineistojen analyysi suoritettiin aineistolähtöisen<br />
sisällön analyysin avulla. Sisällön analyysi on menettelytapa,<br />
jossa pyritään erilaisten sisällöllisten luokittelujen<br />
avulla tiivistämään, analysoimaan ja tulkitsemaan aineiston<br />
sisältöä. Sisällönanalyysi sisälsi kolme päävaihetta; aineiston<br />
pelkistäminen, aineiston ryhmittely sekä aineiston teoreettisten<br />
käsittei<strong>de</strong>n luominen. Aineiston analyysi perustui<br />
tutkimustehtäviin, ja aineisto ryhmiteltiin pääluokkiin.<br />
Pääluokat jaoteltiin alaluokkiin, jonka jälkeen tuloksia<br />
voitiin käsitellä ja tarkastella huomattavasti helpommin.<br />
Esimerkki aineiston analyysista on kuviossa 3. Näistä alaluokista<br />
muodostui yläluokka ”Potilai<strong>de</strong>n löytyminen”<br />
Bioanalyytikko 2/2011 27
Change language