Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MENNINK ÄINEN<br />
En jaa rahojani<br />
Teen työtä vähäosaisten hyväksi. Vastaanotolleni<br />
tulee yksinhuoltajia, työttömiä,<br />
päihderiippuvaisia ja ylivelkaantuneita.<br />
Heidän asiansa ovat monella tavalla<br />
pielessä, eikä useinkaan putken päässä<br />
näy valoa.<br />
Yhteistä kaikille on rahapula. Toisille<br />
rahaa ei tule, kun ei ole työtä. Toisilla taas<br />
rahat menevät saman tien, kun sitä ei osata<br />
käyttää tai tarpeet ovat vain niin suuret.<br />
Tutkin sitten asiakkaitteni taloudellisen<br />
tilanteen ja myönnän avustuksia. Jollekin<br />
20 euroa, toiselle 50 euroa ja kolmas<br />
voi saada satasen ostoskortin tai<br />
vuokra-avustuksen. Moni ilahtuu kovasti,<br />
kun voin auttaa, toiset toivovat saavansa<br />
enemmän.<br />
Työpäivän loputtua astun uudehkoon<br />
autooni ja karautan omakotitalooni. Se<br />
on kokonaan maksettu. Ja kotona odottaa<br />
ihana puoliso.<br />
Oma elämäntilanteeni on siis tyystin<br />
erilainen kuin asiakkaillani. Minulla on<br />
työtä, samoin kuin puolisollani. Olemme<br />
keskipalkkaisia ihmisiä hyvässä keski-iässä,<br />
joten rahahuolia ei juuri ole.<br />
Joskus käymme puolison kanssa ravintolassa<br />
viini-illallisella. Lasku on<br />
yleensä noin 50 euroa. Mitätön summa<br />
meille työläisille. Mutta samana päivänä<br />
olen saattanut myöntää samankokoisen<br />
ruokalippuavustuksen jollekin asiakkaalleni.<br />
Ja hänelle se on ollut jättipotti,<br />
koska sillä saa viikon ruoat.<br />
Elän oudossa ristiriidassa. Asiakkaani<br />
kärsivät huutavaa rahapulaa, minulla<br />
on sitä riittävästi.<br />
En silti halua antaa heille omia rahojani.<br />
Laitan ko<strong>lehti</strong>in, yhteisvastuuseen<br />
ja pankki veloittaa tililtäni kaksikymppiä<br />
kuussa Kirkon ulkomaanavulle, sen<br />
enempää en jaa omastani.<br />
Nuorempana kärsin tästä tilanteesta.<br />
Sanoin eläväni raastavassa ristiriidassa. Ja<br />
koin syyllisyyttä hyvästä osastani, josta<br />
olin niin laiska antamaan toisille.<br />
Vanhemmiten mieleni on rauhoittunut,<br />
vaikka täyteen lepoon en ole vielä<br />
päässyt. Elämä vain on tätä, ajattelen.<br />
Toisilla on huonoa onnea ja toisilla parempaa.<br />
En suostu syyllistymään siitä.<br />
Hyväksyn sen, että elämän lahjat jakautuvat<br />
epätasaisesti enkä minä voi<br />
muuttaa sitä. Vaikka miten jakaisin omia<br />
rahojani asiakkailleni, silti on köyhiä ja<br />
puutteessa eläviä.<br />
En hyväksy väitettä, että elämäntapani<br />
olisi itsekäs. Onko siinä jotain pahaa,<br />
että olen tehnyt nuoresta asti työtä, taloudellinen<br />
tilanteeni on nyt vakaa ja haluan<br />
itse nauttia työni hedelmistä?<br />
3 • 20<strong>10</strong><br />
15
Change language