Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lapsuus on aikuisuutta<br />
väkivaltaisempi<br />
Väkivalta on läsnä suomalaisten lasten<br />
elämässä kaikissa heidän arkipäivän<br />
ympäristöissään. Väkivallalla on tutkimuksen<br />
mukaan taipumus kasaantua. Aikuisten vastuu<br />
väkivallan ehkäisyssä on suuri, sillä lapset<br />
eivät usein osaa hakea apua. Lastensuojelulaki<br />
pyrkii siirtämään lastensuojelun painopistettä<br />
ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.<br />
Väkivallalla on<br />
taipumus kasaantua<br />
Suomen ensimmäisen kattavan lapsiuhritutkimuksen<br />
(2008) mukaan lapset<br />
kohtaavat väkivaltaa huomattavasti<br />
enemmän kuin aikuiset ja kokevat sitä<br />
aikuisia toistuvammin. Tutkimuksessa<br />
haastatelluista 12- ja 15-vuotiaasta kaksi<br />
kolmesta on kohdannut jonkinlaista<br />
väkivaltaa elämänsä aikana. Yleisintä<br />
on henkinen väkivalta, mutta noin joka<br />
neljäs nuori on joutunut myös pahoinpitelyn<br />
tai sen yrityksen uhriksi. Suurin<br />
osa nuorten kohtaamasta fyysisestä väkivallasta<br />
on toisten nuorten tekemää.<br />
Lapset kohtaavat väkivaltaa kaikissa<br />
arkipäivän ympäristöissään: kotona,<br />
koulussa ja vapaa-ajanviettopaikoilla.<br />
Sukupuolten välillä on havaittavissa<br />
selviä eroja väkivaltakokemuksissa. Pojat<br />
kokevat tyttöjä useammin väkivaltaa<br />
kodin ulkopuolella. Väkivalta on usein<br />
ikätoverien välistä. Tytöt puolestaan kokevat<br />
ja näkevät poikia useammin väkivaltaa<br />
kotona<br />
Väkivallalla on tutkimuksen mukaan<br />
taipumus kasaantua samoille lapsille.<br />
Kolmannes nuorista ei ole kokenut<br />
väkivaltaa lainkaan, kun taas neljäsosa<br />
nuorista kokee sitä useamman kerran<br />
vuodessa. Väkivallan kasautumisen<br />
taustalta löytyvät lapsen oma riskialtis<br />
käyttäytyminen, kuten päihteet ja<br />
rikokset, sekä vanhempien runsas päihteiden<br />
käyttö, riitely ja perheen heikko<br />
taloudellinen tilanne.<br />
Lapsiin kohdistuva väkivalta on<br />
yleisempää perheissä, joissa esiintyy<br />
myös aikuisten välistä väkivaltaa. Ensi-<br />
ja turvakotien liiton tutkimuksen<br />
mukaan vanhempien välistä väkivaltaa<br />
nähneistä lapsista noin kolmasosa joutuu<br />
itse kotona fyysisen väkivallan kohteeksi.<br />
Suurin osa perheen sisäisestä väkivallasta<br />
on kuitenkin henkistä, kuten<br />
haukkumista, loukkaamista ja uhkailua.<br />
Kuritusväkivallan ja aikuisten välisen<br />
väkivallan lisäksi perheessä nähdään<br />
paljon sisarusten keskinäistä väkivaltaa.<br />
Asennemuutos<br />
kuritusta kohtaan<br />
Väkivallan yleisyydestä huolimatta<br />
lainsäädännöllä ja valistuksella voidaan<br />
väkivaltaa vähentää yleisellä tasolla.<br />
Tästä esimerkkinä ovat asenteet<br />
kuritusväkivaltaa vastaan. Vanhempien<br />
kuritusoikeus poistettiin rikoslaista<br />
vuonna 1979 ja erikseen kurituksen<br />
käyttö kiellettiin vuoden 1984 alussa<br />
voimaan tulleessa laissa lapsen huollosta<br />
ja tapaamisoikeudesta.<br />
Lastensuojelun Keskusliitto on tutkinut<br />
suomalaisten suhtautumista kuritusväkivaltaan<br />
useaan otteeseen. Viimeisimmän<br />
tutkimuksen (2007) mukaan<br />
kolme neljäsosaa suomalaisista<br />
sanoo vastustavansa lapsiin kohdistuvaa<br />
kuritusväkivaltaa. Kuritusväkivalta<br />
ei siten enää ole yleisesti hyväksyttyä,<br />
vaan pikemminkin se mielletään<br />
sosiaali seksi ongelmaksi. Edelleen 26<br />
prosenttia suomalaisista kuitenkin hyväksyy<br />
väkivallan käytön kasvatuksessa.<br />
Tämä heijastuu myös lasten asenteisiin.<br />
Unicefin huhtikuussa 20<strong>10</strong> julkaisemassa<br />
pohjoismaisessa tutkimuksessa<br />
lapsilta kysyttiin heidän näkemystään<br />
kuritusväkivallan käytöstä. Suomalaislasten<br />
sallivuus hätkähdytti, kuten<br />
myös se, että Pohjois-Suomen lapset<br />
hyväksyvät kuritusväkivallan hanakammin<br />
kuin lapset muualla maassa.<br />
Suomessa 31 prosenttia vastaajista<br />
sallisi lapsen ruumiillisen kurittami-<br />
46 3 • 20<strong>10</strong>
Change language