Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KUVA SSA<br />
Epäkohtien esiintuominen omaaloitteisesti<br />
onkin Sakslinin työn yksi<br />
tärkeä osa-alue.<br />
– Kanteluitten ohella esimerkiksi<br />
työhön liittyvillä tarkastuskäynneillä<br />
vastaan voi tulla asioita, jotka otetaan<br />
tarkemmin selvitettäväksi. Aikaresurssi<br />
tulee tässä kuitenkin vastaan. Tavoitteena<br />
on, että kaikki kansalaisilta tulevat<br />
kantelut käsitellään mahdollisimman<br />
nopeasti. Tämän takia omat aloitteet<br />
voivat jäädä vähemmälle.<br />
Lainsäätäjän tehtävä<br />
huo<strong>lehti</strong>a resurssien<br />
riittävyydestä<br />
Monet kunnat ovat viime vuosina kokeneet,<br />
että eduskunta asettaa heidän kontolleen<br />
monenlaisia uusia tehtäviä, mutta<br />
resursseja ei ole riittävästi käytössä.<br />
– Perustuslakimme lähtee siitä, että<br />
jos kunnille annetaan uusia tehtäviä,<br />
samalla pitää turvata taloudellisten resurssien<br />
riittävyys. Lainsäätäjän tehtävä<br />
on huo<strong>lehti</strong>a tästä, Sakslin muistuttaa.<br />
Viime vuosina myös kirkolle, erityisesti<br />
sen diakoniatyölle, on tullut enenevissä<br />
määrin tehtäviä, joiden on perinteisesti<br />
katsottu kuuluvan valtiolle.<br />
Sakslin toteaa, että hyvinvointipalveluiden<br />
tarjoajana valtio kantaa päävastuun<br />
kansalaisten sosiaalisten perusoikeuksien<br />
toteutumisesta. Käytännössä<br />
asia on järjestetty niin, että ensisijaisesti<br />
kunta huo<strong>lehti</strong>i näistä tehtävistä.<br />
Sakslin muistuttaa, että Suomessa<br />
on ollut perinteisesti vahva kolmas<br />
sektori.<br />
– Kirkko on osa kolmatta sektoria.<br />
Kirkolla on hyvinvoinnista ja lähimmäisistä<br />
huo<strong>lehti</strong>misessa hyvin tärkeä<br />
täydentävä rooli. Tämä korostuu nykyisessä<br />
niukan talouden maailmassa. Varmasti<br />
myös seurakuntalaiset odottavat<br />
kirkolta asiassa vastuunkantoa. Mutta<br />
on selvää, ettei kirkon tehtävä ole huo<strong>lehti</strong>a<br />
valtiolle ja kunnalle kuuluvista<br />
asioista, Sakslin muotoilee.<br />
Perustuslain lisäksi hallintolaki on<br />
tärkeässä roolissa. Hyvän hallinnon<br />
avulla ihmiset saavat perustuslain turvaamat<br />
oikeutensa. Hyvään hallintoon<br />
kuuluu hyvä ja asianmukainen palvelu.<br />
Ihmisten pitää saada ohjausta ja neuvoja<br />
asioittensa hoitamiseen. Tiedottamisen<br />
pitää olla riittävää ja selkeää. Päätökset<br />
tulee tehdä viipymättä. Kielenkäytön<br />
pitää olla selkeää ja päätösten<br />
perusteltuja.<br />
– Usein oikeudet toteutuvat, jos hallinto<br />
toimii hyvin. Hallintoasiat ovat<br />
Suomessa yleisesti ottaen hyvällä tolalla.<br />
Mutta tulee hallinnosta myös paljon<br />
kanteluita.<br />
Sakslinin mukaan hyvän hallinnon<br />
perusta on hyvä käytös.<br />
– Hyvän hallintotyöntekijän tulee<br />
käyttäytyä hyvin ja kohteliaasti ja hoitaa<br />
ne työt, mitkä hänen kuuluu hoitaa.<br />
Ripeästi, asiallisesti ja viivyttelemättä.<br />
Jos ihmiset kokevat näissä asioissa puutteita,<br />
se näkyy kanteluina. Usein asiat<br />
korjaantuisivat jo sillä, että nämä perusasiat<br />
olisivat kunnossa ja työntekijöitä<br />
olisi tehtäviin nähden riittävä määrä.<br />
Perusoikeuksilla<br />
ei tärkeysjärjestystä<br />
Sakslin korostaa, että Suomen tavoitteena<br />
on turvata kansalaisen perusoikeudet.<br />
Tämän toteutumiseksi pyritään hyvään<br />
ja toimivaan lainsäädäntöön.<br />
– On hyvä, että kansalainen voi tarvittaessa<br />
turvautua oikeusturvakeinoihin<br />
ja kanteluihin. Ongelmana on, että<br />
nämä korjaavat toimenpiteet tulevat<br />
usein liian myöhään. Asian pitäisi toimia<br />
heti; silloin kun ihminen tarvitsee<br />
apua.<br />
Sakslinin mukaan varsinkin sosiaalipuolella<br />
kantelujen lisäksi muita muutoksenhakukeinoja<br />
voi olla niukasti.<br />
– Ensisijaisestihan ongelmat ovat<br />
kuntademokratian asioita. Viime kädessä<br />
asioista vastaa eduskunta. Kansalaisten<br />
pitäisi jaksaa olla itse aktiivisia.<br />
Mutta usein on tietysti niin, että jos<br />
ihmisillä on paljon huolia, demokraattiseen<br />
päätöksentekoon ei välttämättä<br />
jaksa osallistua. Ei ole välttämättä hyvä<br />
neuvo sanoa apua hakevalle ihmiselle,<br />
että soita valtuutetullesi.<br />
Sakslin toteaa, ettei perusoikeuksia<br />
voi eikä pidä laittaa tärkeysjärjestykseen.<br />
Jotkut teemat ovat kuitenkin<br />
toisia ajankohtaisempia. Tällä hetkellä<br />
ajankohtaisia ja paljon keskusteluissa<br />
olevia teemoja ovat muun muassa köyhyys,<br />
lasten oikeudet ja maahanmuutto.<br />
– Köyhyys on sitäkin kautta ajankohtainen,<br />
että Euroopan Unionissa vietetään<br />
parhaillaan köyhyyden teemavuotta.<br />
Jos työttömyys pahenee ja taloustilanne<br />
ei korjaannu, sosiaalihuoltoon<br />
liittyvät kantelut lisääntyvät. Ihmisten<br />
taloudelliset vaikeudet lisäävät myös<br />
esimerkiksi ulosottokysymyksiä.<br />
Ympäristökysymykset ovat yksi julkisuudessa<br />
vähemmän näkyvä, mutta<br />
Sakslinin työssä ajankohtainen teema.<br />
– Tämä liittyy terveelliseen ja viihtyisään<br />
ympäristöön; kaavoitusasioihin,<br />
jätehuoltoon ja ympäristön suunnitteluun<br />
liittyviin asioihin. Nekin näkyvät<br />
ihmisen jokapäiväisessä elämässä tavalla<br />
tai toisella.<br />
Sakslinin mukaan perusoikeuksien<br />
toteutumisessa myös medialla on suuri<br />
merkitys.<br />
– Media voi ottaa epäkohtia esille ja<br />
saada ne sitä kautta keskusteluun. Näin<br />
asiat voivat edetä päättäjien työlistalla<br />
nopeastikin. Kansalaiset voivat saada<br />
näkemyksiään läpi median kautta. Ja<br />
myös me lainvalvojat voimme saada tietoomme<br />
epäkohtia median kautta.<br />
– Juhana Unkuri<br />
3 • 20<strong>10</strong><br />
7
Change language