27.12.2013 Views

Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti

Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti

Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Tavoitteena terve työyhteisö<br />

Työpaikkakiusaaminen lyö leimansa<br />

koko työyhteisöön, luo pelkoa sekä<br />

syö työilmapiiriä. Jos kiusaamisen<br />

annetaan jatkua, se vaikuttaa<br />

työtuloksiin ja työpaikan maineeseen;<br />

tieto huonosta ilmapiiristä leviää<br />

työpaikan ulkopuolellekin.<br />

Kirkon työolobarometrin 2009 mukaan<br />

tilanne kirkon työpaikoilla on hieman<br />

parantunut edelliseen mittaukseen vuoteen<br />

2007 verrattuna. Työpaikkakiusaamista<br />

oli kyselyn mukaan kokenut<br />

5 prosenttia vastaajista, vastaava luku<br />

työaloilla koko maassa oli 4 ja kuntasektorilla<br />

7 prosenttia.<br />

Mistä työpaikkakiusaaminen<br />

kumpuaa?<br />

Vaikka tilanne kirkon työpaikoilla onkin<br />

mennyt parempaan suuntaan, on<br />

silti aiheellista kysyä, miksi aikuisten<br />

ihmisten työyhteisössä esiintyy työpaikkakiusaamista.<br />

Kiusaaminen on<br />

monimuotoinen kielteinen työelämän<br />

ilmiö, jonka juuret voivat olla valtapelissä,<br />

kateudessa ja kaunassa. Se voi johtua<br />

työhön liittyneistä kiistoista, työyhteisön<br />

konflikteista, mutta myös työpaikalla<br />

työskentelevän henkilön persoonallisuuden<br />

häiriöistä. Joillakin henkilöillä<br />

on halu osoittaa valtaansa toisiin<br />

työntekijöihin, ja tämä vallankäyttö voi<br />

ilmetä työpaikkakiusaamisena.<br />

Työpaikkakiusaamiseksi määritellään<br />

konflikti, jossa yksi tai useampi<br />

työntekijä tai esimies järjestelmällisesti<br />

ja jatkuvasti kohtelee yhtä tai useampaa<br />

työtoveriaan toistuvasti alistavasti, epäoikeudenmukaisesti<br />

tai halventavasti.<br />

Henkilöä ja hänen työtään arvostellaan<br />

epäasiallisesti tai väheksyen. Kiusaamisesta<br />

käytetään toisinaan myös ilmauksia<br />

savustaminen, simputus, painostus<br />

ja mobbaus. Leimallista kiusaamiselle<br />

on sen säännöllisyys, systemaattisuus ja<br />

kohdistuminen samaan henkilöön pitkäaikaisesti.<br />

Kiusattu kokee tässä tilanteessa<br />

olevansa puolustuskyvytön ja altavastaajana<br />

suhteessa kiusaajaansa.<br />

Henkinen kiusaaminen ilmenee esimerkiksi<br />

syrjimisenä, sosiaalisena eristämisenä,<br />

nimittelynä tai vähättelynä,<br />

perättömien tai liioittelevien väitteiden<br />

esittämisenä työtoverista. Kiusaaminen<br />

voi kohdistua henkilön persoonaan asiattomina<br />

huomautuksina, jopa uhkailuna<br />

tai huutamisena. Pahimmillaan kyseenalaistetaan<br />

kohteen mielenterveys:<br />

”Sinä et varmaan ole ihan terve!” Kiusaaminen<br />

voi olla hyvinkin hienosyistä<br />

ja epäsuoraa; merkitseviä katseita ja<br />

ilmeitä, olankohauttelua tai hymähtelyä.<br />

Tällöin sen toteen osoittaminen on<br />

erityisen vaikeaa, kiusaamiseen ei pääse<br />

konkreettisesti kiinni.<br />

Kiusaajana voi olla myös esimies,<br />

jolloin sen muotona ovat esimerkiksi<br />

järjettömien tehtävien antaminen,<br />

työtehtävien vähentäminen tai toisaalta<br />

henkilön liiallinen kuormittaminen,<br />

myös toissijaisten ja pätevyyttä vastaamattomien<br />

työtehtävien antaminen.<br />

Esimiehen harjoittamassa kiusaamisessa<br />

on aina kyse esimiesaseman väärinkäytöstä.<br />

Joskus kiusaaminen voi johtua<br />

myös yksityiselämän konflikteista<br />

ja ristiriidoista, jotka kantautuvat työpaikalle.<br />

Kaikki ristiriidat<br />

eivät ole kiusaamista<br />

Toisaalta työpaikkakiusaamisesta puhuminen<br />

on arkipäiväistynyt. Työpaikoilla<br />

esiintyy aina enemmän tai vähemmän<br />

ristiriitoja ihmisten välillä.<br />

Kaikista asioista ei olla samaa mieltä,<br />

riitaa voi tulla työtehtävistä tai tekemättä<br />

jättämisestä. Kiusaamista eivät kuitenkaan<br />

ole satunnaiset erimielisyydet<br />

tai ristiriidat, vaikka ongelmien käsittely<br />

näissäkin tilanteissa voi tuntua hyvin<br />

ahdistavalta. Kiusaamista eivät myöskään<br />

ole normaalien työnjohtomääräysten<br />

antaminen tai työntekijän työskentelyssä<br />

esiintyviin puutteisiin tarttuminen,<br />

kurinpidolliset huomautuk-<br />

set ja varoitukset, keskustelu työnteossa<br />

esiintyvistä ongelmista tai työkyvyn<br />

ongelmista. Asioiden käsittelyn kutsuminen<br />

kiusaamiseksi voi olla altavastaajan<br />

painostus- tai vaikutuskeino, jolla<br />

haetaan oikeutusta tulla huomioiduksi<br />

tai saada ilmaista tyytymättömyys esimieheen<br />

tai muihin työyhteisön jäseniin.<br />

Nämäkin tilanteet on osattava käsitellä,<br />

mutta ne on erotettava todellisesta<br />

työpaikkakiusaamisesta.<br />

Kiusaajia on yleensä yksi tai pieni,<br />

noin 2–4 hengen, ryhmä. Kiusaaminen<br />

voi levitä yhden henkilön kautta koko<br />

työyhteisöön, jolloin yksi työyhteisön<br />

jäsen otetaan ikään kuin syntipukiksi,<br />

johon kaikki negatiiviset asiat kanavoidaan.<br />

Mistä apua?<br />

Työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneille<br />

tilanne on hämmentävä, siihen ei<br />

ole voinut varautua, eivätkä sen käsittelyyn<br />

päde tavanomaiset työyhteisön ongelmanratkaisun<br />

keinot. Ensimmäisenä<br />

saattavat nousta pintaan häpeän ja syyllisyyden<br />

tunteet sekä kysymykset: Miten<br />

minulle voi käydä näin? Onko vika<br />

minussa? Kenelle minun tulee puhua<br />

asiasta? Mitä minun pitää tehdä?<br />

Yksilölle kyse on tapahtumasta, joka<br />

voi jakaa elämän kahtia – aikaan ennen<br />

ja jälkeen kiusatuksi tulemisen. Kiusaaminen<br />

ei vaikuta vain yksilön työskentelyyn<br />

työyhteisössään, vaan myös kohteen<br />

muuhun elämään, perheeseen ja läheisiin.<br />

Avun hakeminen kiusaamistilanteessa<br />

saattaa olla työpaikalla vaikeaa,<br />

jos asiaa vähätellään tai esimiehillä ei<br />

ole osaamista, keinoja tai halua puuttua<br />

siihen. Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu,<br />

jos kiusaajana on esimies, koska<br />

esimiehillä on asemansa puolesta mahdollisuus<br />

myös vaikuttaa suoraan alaisensa<br />

kehitys- ja uramahdollisuuksiin.<br />

Työyhteisön ensisijaisena tavoitteena<br />

tulee olla päästä eroon ei-toivotusta<br />

käyttäytymisestä. Valitettavasti usein<br />

on niin, ettei työpaikalla ole keinoja kä-<br />

3 • 20<strong>10</strong><br />

21

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!