Diakonia-lehti 03/10 - Sakasti

sa, Helsingissä, kokonaiskirkossa tai
laajemmin yhteiskunnassa.
Puhujat saivat viitata aikaisempaan
puheenvuoroon ja halutessaan kommentoida
tai edelleen kehittää aiemmin
kuultua ehdotusta. Puhujilta oli ennakkoon
pyydetty aiheestaan muutaman sanan
kuvaus. Näin voitiin välttää aiheiden
päällekkäisyyttä ja laatia puheenvuoroille
sopiva teemanmukainen järjestys
Virvoketauon jälkeen neljä etukäteen
valittua kommentaattoria esitti
korkeintaan yhdeksän minuutin yhteenvedon
aamupäivän puheenvuorojen
annista. Tehtävänä oli lisäksi laatia
omia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia.
Kommentaattorien puheenvuorojen
jälkeen käytiin varsin vilkasta yhteistä
keskustelua. Seminaarin päätteeksi
joukko kokoontui kirkkosalin puolelle
lyhyeen hartaushetkeen.
Vilkasta
muuttoliikettä
Seminaarin konkreettisia toimenpideehdotuksia
olivat muun muassa seurakunnan
ja partiolaisten ylläpitämä nuorisokahvila,
säännöllisesti auki oleva,
kaikille avoin olohuone, kansainvälisen
diakonian projektit ja kerhotoiminnan
järjestäminen +-60-ikäisille. Suuret
ikäluokat ja heidän voimavaransa haluttiin
muutenkin nykyistä paremmin
käyttöön.
Pohjois-Haaga Seura ja Pro Haaga
ry. kehittelevät Kotikaupunkipolkua,
jonka varrelle suunnitellaan myös seurakunnan
kohteita. Hankkeen on tarkoitus
toteutua vuoden 2011 alussa.
Huopalahden seurakunnan diakoniavastuuryhmään
kuuluva Ilari Rantakari
oli yksi seminaarin pääjärjestäjistä.
Hänen mielestään seminaarin
erityinen anti oli jo siinä, että mukaan
saatiin kattavasti Haagan alueen
toimijoita.
– Mielestäni Haagassa asuvien ihmisten
pulmat ja haasteet tulivat seminaarissa
aika hyvin katettua, pohtii
Rantakari, joka työskentelee suurlähettiläänä
ulkoministeriössä.
Yksi Haagan alueen haasteista on
asukkaiden suuri vaihtuvuus. Vuosittain
heistä vaihtuu viitisentoista prosenttia.
– Käsittääkseni väki kyllä viihtyy
Haagassa hyvin ja suuri enemmistö
asuu täällä pysyvästi. Muuttojen suuri
määrä johtuu osaltaan siitä, että asuntojen
koko on täällä monesti pieni. Sinkut
voivat mennä yhteen ja parit saada
perheenlisäystä. Näin tarvitaan isompia
asuntoja ja moni muuttaa muualle.
Vastaavasti Haagaan muuttaa runsaasti
uusia asukkaita.
– Tänne muuttavien huomioiminen
ja kuuleminen on yksi keskeinen haaste.
Haagassa on enemmän yksinasuvia
kuin Helsingissä keskimäärin. Yksinasuminen
ei ole tietenkään automaattisesti
ongelma, mutta moni kokee myös
yksinäisyyttä.
– Esimerkiksi vanhusten elämänpiiri
on voinut kaventua liikkumiskyvyn rajoittumisen
takia eikä heillä ole välttämättä
auttajia. Osa työttömistä on syrjäytynyt,
kun he eivät ole päässeet yhteiskunnan
kuvioihin kiinni. Yksi haasteista
on mielenterveysongelmista kärsivien
tavoittaminen.
Rantakari uskoo, että Diakonia
Haagassa -seminaari vahvisti ajatusta
verkottumisesta.
– Alueella on monia toimijoita, joiden
kanssa on hyvä pitää yhteyttä ja
joilta saa tukea. Työtä ei tarvitse tehdä
yksin. Diakoniatyöntekijät saivat seminaarissa
lisäkuvaa esimerkiksi siitä, mitä
alueen eri järjestöjen piirissä tehdään.
Vastaavasti muut tahot saivat tietoa siitä,
kenen puoleen seurakunnassa kannattaa
kääntyä.
Väki laajasti
mukaan suunnitteluun
Rantakarin mielestä diakoniatyössä ja
ylipäätään ihmisten auttamisessa tarvittaisiinkin
nykyistä enemmän eri tahojen
välistä yhteistyötä.
– Varmasti monessa Suomen kunnassa
ja seurakunnassa onkin hyvää yhteistyötä.
Mutta parannettavaa on varmasti
paljon.
Yhteistyön parantaminen on kaikkien
toimijoiden vastuulla.
– Seurakuntien kannalta katsottuna
diakoniatyöntekijät ovat avainasemassa.
Heidän täytyy pitää sosiaaliviraston
ihmiset ajan tasalla omista haasteistaan.
Vastaavasti sosiaalivirastojen pitäisi informoida
riittävästi seurakuntien diakoniatyötä.
– Asiakkaat on saatava mukaan diakoniatyön
suunnitteluun ja toteutukseen.
Asiakkailla tarkoitan tässä kaikkia
niitä, joille toimintamme on suunnattu.
Heidän tulee olla mukana nimenomaan
ihmisinä, eikä vain työn kohteina.
Seminaarissa korostui maahanmuuttajien
kohtaamisen tärkeys.
– Heille tulee tarjota riittävästi tietoa
seurakunnan tarjoamista toimintamahdollisuuksista.
Osallistumiseen pitää
rohkaista myös niitä, joilla on muu
uskontotausta.
– Suomeen muualta muuttaneiden
kohtaamisessa vastuu ei kuulu vain jollekin
erityistyöntekijälle. Asia kuuluu
meille kaikille; työntekijöinä, naapureina,
asuinpaikkatovereina ja lähimmäisinä.
Diakoniatyön haasteet
esillä seurakuntavaaleissa
Huopalahden ja Hakavuoren seurakunnat
ovat siis yhdistymässä vuoden
2011 alussa. Rantakarin mukaan Diakonia
Haagassa -seminaarin havainnot ja
painotustoiveet on tarkoitus ottaa huomioon,
kun ensi syksyn mittaan laaditaan
tulevan Haagan seurakunnan diakoniatyön
toimintasuunnitelmaa.
– Uskoisin, että toimintasuunnitelman
yhteydessä samalla hahmotetaan,
minkälaisia mahdollisia seminaareja ja
muita tapaamisia ensi vuonna toteutetaan.
Mukaan voidaan kutsua eri tahoja
laajasti, kuten nyt tehtiin. Joihinkin
kysymyksiin voidaan paneutua syvällisemmin.
Tällöin mukaan kutsutaan
asian tuntijoita ja valikoitunut joukko
toimijoita.
Ensi marraskuussa pidetään seurakuntavaalit.
Rantakari toivoo, että diakoniatyön
teemat ovat jo ennen vaaleja
riittävästi esillä.
– Ennen vaaleja ehdokkaille järjestetään
ainakin pari kolme keskustelutilaisuutta.
Niissä on tarkoitus kysyä heidän
suhtautumistaan diakoniaan, sen
kehittämiseen, haasteisiin ja palveluihin.
Uuden seurakuntaneuvoston on
tärkeää olla jo ennakkoon tietoisia paitsi
diakoniasta, myös siitä mitä alueella
muuten tapahtuu ja minkälaisia toimijoita
siellä on.
– Juhana Unkuri
3 • 2010
51