Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2 Kaupunkirakenteen vyöhykkeisyys<br />
2.1 Johdatus vyöhykeajatteluun<br />
LEO KOSONEN, KUOPION KAUPUNKI<br />
Nykyaikaisten, ”modernien” kaupunkien kehityksessä<br />
on nähtävissä kaksi vahvasti toisistaan poikkeavaa<br />
suuntaa. Useimmat eurooppalaiset kaupungit ovat<br />
kasvaneet raide- ja bussiliikenteeseen tukeutuviksi<br />
joukkoliikennekaupungeiksi, joissa perinteisellä jalankulkukaupungin<br />
tyyppisellä sekoittuvalla kaupunkirakenteella<br />
on edelleen merkittävä rooli. Yhdysvaltojen<br />
ja Australian kaupunkeihin on syntynyt autokaupungin<br />
rakenne, jossa joukkoliikenteen rooli on<br />
heikko. Toiminnat on erotettu zoning –periaatteella<br />
toisistaan ja sekoittuneen kaupunkirakenteen osuus<br />
on vähäinen.<br />
Autokaupungeissakin on silti edelleen jalankulkuja<br />
joukkoliikennekaupungin tyyppistä kaupunkirakennetta.<br />
Joukkoliikennekaupunkeihin on puolestaan<br />
syntynyt enenevässä määrin autokaupungin tyyppistä<br />
rakennetta. Kaikista kaupungeista on siten löydettävissä<br />
jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin<br />
rakenteita ja kaupunkiympäristöä. Erityyppiset kaupunkirakenteet<br />
voidaan hahmottaa ja mallintaa kokonaisvaltaisina<br />
kaupunkirakenteen järjestelminä sekä<br />
niitä vastaavina vyöhykkeinä.<br />
Suomen kaupungit, joissa vielä 60 vuotta sitten<br />
liikuttiin pääasiassa jalan tai hevosilla, ovat muutamassa<br />
vuosikymmenessä muuttuneet pienistä jalankulkukaupungeista<br />
tehokkaasti rakennetuiksi joukkoliikennekaupungeiksi<br />
tai laajoiksi, hajanaisiksi<br />
autokaupungeiksi. Muutos on ollut jatkuvaa ja tällä<br />
hetkellä kaupungeissa on monentyyppistä kaupunkirakennetta<br />
ja -ympäristöä.<br />
Nopeimmin on kasvanut autokaupungin tyyppinen<br />
kaupunkirakenne, joka useimmissa pienissä kaupungeissa<br />
kattaa pääosan kaupunkialueesta. Suurten<br />
ja keskisuurten kaupunkien kaupunkialue on pääasiassa<br />
joukkoliikennekaupungin tyyppistä kaupunkirakennetta,<br />
mutta niissäkin autokaupungin tyyppisen<br />
kaupunkirakenteen osuus kasvaa, erityisesti kaupunkialueen<br />
reunoilla. Jalankulkukaupungin tyyppistä<br />
kaupunkirakennetta on kuitenkin säilynyt kaikkien<br />
kaupunkien keskustoissa.<br />
Kaupunkien nopea muuttuminen on nostanut esiin<br />
kysymyksiä:<br />
- ovatko Suomen kaupungit muuttumassa amerikkalaistyyppisiksi<br />
autokaupungeiksi vai<br />
- voivatko ne kehittyä eurooppalaisten jalankulkuja<br />
joukkoliikennekaupunkien suuntaan vai<br />
- onko odotettavissa, että jokainen kaupunki kehittyy<br />
omaan suuntaansa?<br />
Autokaupungiksi muuttumisen tunnistaminen on tärkeää,<br />
jos siihen halutaan vaikuttaa. Vaikuttaminen<br />
puolestaan on tärkeää, koska autokaupungin tyyppinen<br />
kaupunkirakenne on kallis. Se edellyttää suuria<br />
investointeja, sen käyttökustannukset ovat korkeat, se<br />
kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa paljon haitallisia<br />
ilmastopäästöjä. Autokaupungin rakenne palvelee<br />
ensisijaisesti aktiivisinta väestöä. Parhaimmillaan se<br />
tehostaa kaupungin toimivuutta. Liian hallitsevaksi<br />
kehittyessään autokaupungin rakenne kuitenkin yksipuolistaa<br />
kaupunkiympäristöä, aiheuttaa liikenteen<br />
ruuhkautumista ja syrjii useita väestöryhmiä. Kallis<br />
ja syrjivä kaupunkirakenne puolestaan heikentää<br />
kaupungin kilpailukykyä.<br />
Funktionalismin aikaiseen kaupunkikäsitykseen<br />
pohjautuen on kaupunkirakennetta totuttu kuvaamaan<br />
asunto- työpaikka- ja vapaa-ajan alueina, jotka<br />
liikenneverkko yhdistää toisiinsa. Lisäksi on seurattu<br />
keskustan ja alakeskusten sekä eri tyyppisten palveluverkostojen<br />
kehitystä. Nämä perinteiset tarkastelutavat<br />
ovat viime vuosina osoittautuneet puutteellisiksi,<br />
sillä ne eivät sovellu käyttöön silloin, kun halutaan<br />
seurata ja ohjata eri tyyppisten kaupunkirakenteiden<br />
kehitystä sekä kaupunkityypin muuttumista. Tarvitaan<br />
uusia tarkastelutapoja, joiden puitteissa eri tyyppiset<br />
kaupunkirakenteet ja niitä vastaavat vyöhykkeet<br />
pystytään tunnistamaan ja analysoimaan.<br />
Kaupunkirakenteen tyyppejä ja niitä vastaavia<br />
vyöhykkeitä on käytetty Kuopion kaavoituksessa<br />
noin kymmenen vuoden ajan. Vyöhykkeisyyttä on<br />
17
Change language