Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
työpaikkaytimien lukumäärämäärä ja painoarvo ovat<br />
kasvaneet. Samalla muiden työpaikkaytimien yhteenlaskettu<br />
painoarvo on kasvanut hieman. Helsingin<br />
kantakaupungin asema on toki edelleen erittäin<br />
vahva ja onkin huomattava, että sen aseman heikentyminen<br />
johtuu ennen muuta työpaikkamäärän voimakkaasta<br />
kasvusta kantakaupungin ulkopuolella.<br />
Kaupunkiseudun pääkeskuksen asemaa ja sen kehitystä<br />
kuvaava yksiytimisyysindeksi on esitetty kuviossa<br />
14.<br />
Kuvio 14. Helsingin työssäkäyntialueen<br />
pääkeskuksen (Helsingin kantakaupunki)<br />
painoarvoa kuvaava yksiytimisyysindeksi<br />
vuosina 1985, 1990, 1995 ja 2000.<br />
Indeksi<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
0,4<br />
johtuvia epäjohdonmukaisuuksia voidaan jonkin verran<br />
ehkäistä tasoitusmenetelmien avulla.<br />
Väestön ja työpaikkojen sekoittuneisuus<br />
Väestön ja työpaikkojen sekoittuneisuutta mitattiin<br />
erilaisuusindeksistä (ID, index of dissimilarity) johdetun<br />
mittarin avulla. Erilaisuusindeksi kuvaa tarkasteltavien<br />
maankäyttömuotojen eriytyneisyyttä ja tällöin<br />
suurempi lukuarvo kuvaa maankäyttömuotojen<br />
suurempaa eriytyneisyyttä. Tässä tarkastelussa haluttiin<br />
tarkastella nimenomaan maankäyttömuotojen<br />
sekoittuneisuutta, minkä vuoksi mittari käännettiin<br />
siten, että suurempi lukuarvo kuvaa maankäyttömuotojen<br />
suurempaa sekoittuneisuutta. Mittarin robustisuutta<br />
testattiin laskemalla indeksi eri ruutukokoja<br />
(250, 500 ja 1000m) käyttäen.<br />
Väestön ja työpaikkojen sekoittuneisuudessa havaittavat<br />
muutokset ovat olleet kaiken kaikkiaan varsin<br />
vähäisiä. Sekoittuneisuus lisääntyi jonkin verran<br />
1980-luvun lopulla, mutta tämän jälkeen rakenteen<br />
sekoittumista näyttää tapahtuneen ainoastaan kaupungin<br />
reunaosissa, etenkin pääkaupunkiseutua ympäröivällä<br />
vyöhykkeellä (kuvio 15).<br />
0,3<br />
0,2<br />
0,1<br />
0<br />
1985 1990 1995 2000<br />
Lähde: Tilastokeskus, SYKE: YKR-aineisto<br />
Ytimisyysmittari on herkkä käytetyille valintakriteereille.<br />
Määrittämällä tihentymien valintakriteeri<br />
toisin, saadaan myös toisenlainen kuva kaupunkiseudun<br />
ytimistä. Aineiston jakaumaan perustuvan kriteerin<br />
etuna on, että näin mukaan valitaan aidosti muusta<br />
seudusta erottuvat tihentymät. Menetelmän heikkoutena<br />
puolestaan on – erityisesti, kun käytetään tiheää<br />
ruutualuejakoa -, että työpaikka-alueet, joilla työpaikat<br />
jakautuvat laajemmalle alueelle, voivat jäädä tarkastelun<br />
ulkopuolelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi<br />
tilaa vievän kaupan keskittymät. Samoin korkean<br />
työpaikkatiheyden ruutualueiden väliin jäävät alemman<br />
tiheyden ruudut voivat paikoin aiheuttaa laajempien<br />
työpaikka-alueiden pirstoutumista useammiksi<br />
pieniksi työpaikkatihentymiksi. Näitä menetelmästä<br />
Kuvio 15. Väestön ja työpaikkojen sekoittuneisuutta<br />
kuvaava indeksiluku Helsingin<br />
työssäkäyntialueella ja sen eri osissa vuosina<br />
1985, 1990, 1995 ja 2000.<br />
Pääkaupunkiseutu<br />
(4 kuntaa)<br />
Muu Helsingin seutu<br />
(10 kuntaa)<br />
Muu työssäkäyntialue<br />
(15 kuntaa)<br />
Koko Helsingin<br />
työssäkäyntialue<br />
(29 kuntaa)<br />
0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5<br />
Indeksi<br />
2000<br />
1995<br />
1990<br />
1985<br />
Lähde: Tilastokeskus, SYKE: YKR-aineisto<br />
Tarkastelussa käytettävä oleva ruutukoko vaikuttaa<br />
mittaluvun suuruusluokkaan. Indeksin laskeminen<br />
suurempaa ruutukokoa käyttäen tuottaa sekoittuneempaa<br />
rakennetta kuvaavan aikasarjan (kuvio 16).<br />
Tämä on odotettua, sillä suurempi alueyksikkö tasaa<br />
49
Change language