Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
väestökehitykseen. Tämä siksi, että voimakkaan väestökasvun<br />
tilanteessa maankäytön muutokset voivat<br />
olla huomattavia ilman, että muutosta voidaan pitää<br />
varsinaisesti rakenteen hajautumisena.<br />
Toimintojen väliset etäisyydet ja sekoittuneisuus<br />
Tiheyksiin ja kaupunkimuotoihin perustuvien mittareiden<br />
ohella kaupunkirakenteen kehitystä voidaan<br />
tarkastella eri toimintojen tai maankäyttömuotojen<br />
keskinäisten etäisyyksien ja sekoittuneisuuksien<br />
kautta. Varsinkin väestön keskietäisyyttä kaupunkikeskustasta<br />
ja siinä tapahtunutta muutosta on käytetty<br />
usein kaupunkirakenteen kehityksen kuvaamiseen<br />
(Galster ym. 2001). Vastaavaa menetelmää voidaan<br />
soveltaa myös työpaikkojen sijaintikuvion kehitystarkastelussa.<br />
Väestön ja työpaikkojen etääntymistä<br />
kaupunkikeskustoista ja siitä johtuvaa etäisyyksien<br />
kasvua pidetään yhtenä kaupunkirakenteen hajautumisen<br />
ilmenemismuotona. Lisäksi etäisyyksiä kuvaavat<br />
laskelmat voidaan tehdä kaupunkiseutujen monikeskusrakenne<br />
huomioon ottaen.<br />
Keskietäisyyksien voidaan katsoa kuvaavan myös<br />
toimintojen välistä saavutettavuutta. Toisaalta saavutettavuutta<br />
voidaan tarkastella usealla muullakin tavoin<br />
(Handy & Niemeier 1997). Voidaan esimerkiksi<br />
tarkastella asuntojen ja työpaikkojen välisiä aika- tai<br />
kustannusetäisyyksiä sekä näissä tapahtuvia muutoksia.<br />
Asetelma voidaan kääntää myös ympäri ja kysyä,<br />
mitä tietyn matka-ajan sisällä asunnon ympäriltä löytyy.<br />
Esimerkiksi Hasse ja Kornbluh (2004) käyttävät<br />
reittioptimointia saavutettavuuden analyysissään.<br />
Osin samaa asiaa mittaa asuntojen ja työpaikkojen<br />
välinen keskietäisyys (Galster ym. 2001). Lyhyitä<br />
työmatkoja pidetään eheän kaupunkirakenteen tunnuspiirteenä.<br />
Työmatkojen pidentymistä puolestaan<br />
pidetään merkkinä kaupunkirakenteen hajautumisesta.<br />
Etäisyyslaskelmat voivat perustua esimerkiksi<br />
asuntojen ja työpaikkojen välisiin keskietäisyyksiin.<br />
Tällöin mittari kuvaa kaupunkirakenteen tarjoamaa<br />
potentiaalia. Mikäli mahdollista, tämän rinnalla kannattaa<br />
tarkastella myös todellisia työmatkoja (esim.<br />
Hess 2001).<br />
Etäisyyksien ohella kaupunkirakenteen ominaisuuksia<br />
voidaan tarkastella eri toimintojen keskinäisen<br />
sekoittumisen suhteen. Sekoittuneisuudella tarkoitetaan<br />
toimintojen sijoittumista samoille alueille toistensa<br />
lomaan. Esimerkkinä sekoittuneesta rakenteesta<br />
toimivat monien eurooppalaisten kaupunkien perinteiset<br />
keskusta-alueet, joissa asuminen ja työpaikat sekoittuvat<br />
voimakkaasti keskenään. Sen sijaan keskustojen<br />
ulkopuolella kaupunkirakenne on usein hyvin<br />
eriytynyttä – asunnot ja työpaikat sijoittuvat omille,<br />
toisistaan erillisille alueilleen -, minkä katsotaan kasvattavan<br />
esimerkiksi työmatkasuoritteita ja vaikuttavan<br />
myös kulkumuotovalintoihin. Sekoittuneisuutta<br />
on mitattu esimerkiksi väestön ja työpaikkojen alueellista<br />
tasapainoa kuvaavien mittareiden avulla (ks.<br />
esim. Ewing ym. 2000, Galster ym. 2001, Wassmer<br />
2000). Sekoittuneisuutta voidaan tarkastella myös esimerkiksi<br />
asuntojen ja työpaikkojen alueellisen jakauman<br />
tasaisuutta kuvaavien mittareiden, kuten Ginikertoimen,<br />
avulla (Bento 2002, Kockelman 1997).<br />
Maankäyttömuotojen sekoittuneisuutta – tai vaihtoehtoisesti<br />
niiden eriytymistä omille osa-alueilleen –<br />
on tarkasteltu esimerkiksi saavutettavuuden näkökulmasta.<br />
Tällöin tarkastelun kohteena on ollut yleensä<br />
joko matkan pituus tai matka-aika. Nämä mittarit eivät<br />
kuitenkaan ota kantaa siihen, missä määrin saavutettavuus<br />
tai siinä havaitut muutokset johtuvat maankäytön<br />
sekoittuneisuudesta tai eriytyneisyydestä ja<br />
missä määrin muista tekijöistä. Esimerkiksi asuntojen<br />
ja työpaikkojen väliset etäisyydet voivat kasvaa<br />
myös sekoittuneessa kaupunkirakenteessa. (Galster<br />
ym. 2001:697)<br />
Rakenneulottuvuuksien yhteiskäyttö<br />
Kaupunkirakenteen ulottuvuuksia voidaan tarkastella<br />
myös yhdessä. Esimerkiksi Lee (2007) on tarkastellut<br />
kaupunkien työpaikkarakenteiden kehitystä Yhdysvalloissa<br />
kahden ulottuvuuden, keskustahakuisuuden<br />
ja keskittyneisyyden, kautta. Keskeinen ajatus tarkastelussa<br />
on, että työpaikkojen keskustahakuisuuden<br />
väheneminen ei välttämättä merkitse työpaikkarakenteen<br />
hajautumista, sillä perinteisen kaupunkikeskustan<br />
ulkopuolella kehitys voi olla luonteeltaan myös<br />
alakeskuksiin keskittyvää (Anas ym. 1998). Tätä ei<br />
pelkkä keskustahakuisuuden tarkastelu paljasta.<br />
Kaupunkirakenteen ulottuvuuksien korrelaatioita<br />
voidaan analysoida lisäksi kvantitatiivisin monimuuttujamenetelmin.<br />
Esimerkiksi faktorianalyysia<br />
hyödyntäen on mahdollista tiivistää useiden rakenneulottuvuuksien<br />
tuottamaa ja suhteellisen vaikeasti<br />
hahmottuvaa tietoa rajallisempaan määrään kaupunkirakenteen<br />
kehitysulottuvuuksia (Galster ym. 2001,<br />
Frenkel & Ashkenazi 2008). Tämä helpottaa kokonaiskuvan<br />
muodostamisessa.<br />
35
Change language