Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kartta 8. 250*250 m:n ruutualueet, joissa väestötiheys oli vuonna 2000 vähintään 48<br />
as./ha.<br />
Loppi<br />
Riihimäki<br />
Hausjärvi<br />
Hyvinkää<br />
Mäntsälä<br />
Pukkila<br />
Myrskylä<br />
Karkkila<br />
Nummi-Pusula<br />
Sammatti<br />
Vihti<br />
Nurmijärvi<br />
Järvenpää<br />
Pornainen<br />
Kerava<br />
Tuusula<br />
Sipoo<br />
Vantaa<br />
Askola<br />
Porvoo<br />
Pernaja<br />
Karjalohja<br />
Lohja<br />
Siuntio<br />
Inkoo<br />
Kauniainen<br />
Espoo<br />
Kirkkonummi<br />
Helsinki<br />
<br />
Väestötiheys väh. 48 as./ha<br />
Muu asuttu alue<br />
Pääkaupunkiseutu<br />
Muu Helsingin seutu<br />
00 15 15 30 30<br />
Muu työssäkäyntialue<br />
kilometeriä<br />
Lähde: Tilastokeskus, SYKE: YKR-aineisto<br />
osuus on pysynyt jokseenkin samalla tasolla 1980-<br />
luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi käy ilmi, että erot<br />
seudun eri osien välillä ovat suuret ja että kaupunkiseudun<br />
ytimessä kehitys on ollut erilaista seudun<br />
reunavyöhykkeeseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla<br />
suuren väestötiheyden ruutujen osuus on kasvanut,<br />
kun taas reunavyöhykkeellä niiden osuus on<br />
jopa vähentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana.<br />
Tässä suhteessa kehitys on hyvin samankaltainen<br />
väestön tiheyttä kuvaavan kehityksen kanssa.<br />
Väestönosuuksia tarkasteltaessa yleiskuva muuttuu<br />
jonkin verran. Tiheimmin asuttujen ruutualueiden väestönosuudet<br />
ovat laskeneet kaikilla kaupunkiseudun<br />
osa-alueilla. Seudun reuna-alueella väheneminen on<br />
tosin pysähtynyt ja jopa kääntynyt hienoiseen nousuun<br />
1990-luvun loppupuolella. Tämä siitä huolimatta, että<br />
tiheästi asuttujen ruutualueiden määrä on lisääntynyt.<br />
Väljemmin asuttuja ruutualueita syntyi tänä aikana<br />
kuitenkin suhteellisesti katsoen vieläkin enemmän.<br />
Kuviosta 10 näkyy, että ylivoimaisesti eniten väestönosuuttaan<br />
kasvattivat ruutualueet, joiden väestöntiheys<br />
oli 20–50 asukasta hehtaaria kohti. Näiden<br />
ruutualueiden osuus koko kaupunkiseudun väestönkasvusta<br />
vuosina 1985–2000 oli lähes kaksi kolmasosaa,<br />
mikä tarkoittaa käytännössä liki 150 000 asukkaan<br />
väestönlisäystä tässä tiheysluokassa. Sen sijaan<br />
väljemmin asuttujen ruutualueiden (väestötiheys<br />
alle 20 as./ha) väestönosuus väheni jonkin verran (-<br />
1,5 %). Absoluuttisesti väestömäärä kuitenkin kasvoi<br />
myös tähän luokkaan kuuluvilla alueilla. Väestönlisäys<br />
oli kaikkiaan n. 46 000 asukasta. Selvimmin väestöosuuttaan<br />
menettivät kaikkein tiheimmin asutut<br />
ruutualueet. Näillä alueilla väkimäärä väheni myös<br />
absoluuttisesti, kaikkiaan noin 35 000 asukkaalla,<br />
vaikka samaan aikaan väestönkasvu koko kaupunkiseudulla<br />
oli voimakasta. Tarkastelu kertoo huomattavasta<br />
rakenteellisesta muutoksesta, jossa seudun<br />
sisäiset erot ovat kaventuneet tarkastelujakson aikana.<br />
Jatkossa onkin syytä selvittää tarkemmin, kuinka<br />
merkittävästä kehityksestä on kyse ja mitä käytännön<br />
vaikutuksia kehityksellä on esimerkiksi erilaisiin toiminnallisiin<br />
rakenteisiin.<br />
45
Change language