Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Julkaisu - Hel2
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
lut, ns. joukkoliikennekaupungin kehitys.<br />
- Kaupunkiseudun rakentamattomien alueiden ja<br />
virkistys- ja viheraluerakenteen analysointi ainakin<br />
yhdeltä kaupunkiseudulta, näillä näkymin<br />
pääkaupunkiseudulta.<br />
- Kaupunkiseutujen kaavoitustilanteen (suunniteltu<br />
– toteutunut) kehityksen analysointi<br />
Neljä ensimmäistä tehtävää muodostavat kaupunkiseutujen<br />
vertailun perustan. Kaksi viimeistä tehtävää<br />
toteutetaan, jos tarvittavat resurssit saadaan kokoon.<br />
KARA-yhteistyössä korostuu kaupunkiseutujen vertailuja<br />
mahdollistavien menetelmällisten ratkaisujen<br />
kehittely laajassa verkostossa, jonka jäsenet toteutettavat<br />
samalla omia hankkeitaan.<br />
4.2 Kaupunkiseutujen vertailusta<br />
KARA-tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on päästä<br />
kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteiden vertailuun,<br />
joka perustuisi mm. niiden maa-alan, väestömäärän,<br />
asukastiheyden sekä väestön alueellisen keskittyneisyyden<br />
muutoksiin. Kokonaistarkastelujen ohella<br />
tutkitaan erilaisten osa-alueiden muutoksia, mm. lievealueet<br />
ja niiden väestömuutokset, keskusten toimialat,<br />
työpaikkojen ja väestön suhde keskuksissa, keskusten<br />
profiilit.<br />
Vertailua varten on tärkeää yhtenäistää kaupunkiseutujen<br />
rajauskriteerit. Rajaus perustuu ennen kaikkea<br />
taaja-asutukseen, työssäkäyntiin ja asiointeihin.<br />
Kokonaisrajauksen ohella kiinnitetään huomiota seutujen<br />
taajamoitumiseen, sekä kunkin seudun keskustaajamaan<br />
että sen ympärille ryhmittyviin lähitaajamiin.<br />
Taajamien ulkopuolelle jää ns. kaupunkiseudun<br />
lievealue.<br />
Kaupunkiseuduittain kootaan ja analysoidaan tietyt<br />
perustiedot, mm. väestön ja työpaikkojen sijoittuminen<br />
toimialoittain, tärkeimmät liikenneyhteydet<br />
ja keskusverkko (polysentrisyys). Näiden lisäksi tarvitaan<br />
tietoja muutoksia selittävistä tekijöistä kuten<br />
väestörakenne (ikä, koulutus) ja sosioekonominen<br />
status, talotyypit ja asuntojen hallintasuhteet. Keskeisimmistä<br />
palveluista osoitetaan niiden alueellinen<br />
jakauma ja saavutettavuus.<br />
Kaupunkiseutujen kehityksestä tarkastellaan niiden<br />
alueellista laajentumista sekä muutoksia väestön<br />
ja työpaikkojen määrässä ja alueellisessa jakaumassa<br />
esimerkiksi toimialoittain sekä erityyppisten keskusten<br />
(keskusprofiilit) ja esikaupunkien suhteen.<br />
Vertailu perustuu myös esitutkimuksessa testattuihin<br />
mittareihin, joita käytetään osoittamaan mm.<br />
yhdyskuntarakenteen keskittyneisyyttä tai hajautumista<br />
sekä kasvun suuntautumista esim. väestötiheyden,<br />
työpaikkatiheyden, -omavaraisuuden, rakennustehokkuuden<br />
ja keskusvoimakkuuden mukaan.<br />
4.3 Organisoituminen jatkossa,<br />
resurssitarpeet ja yhteydenpito<br />
KARA-tutkimus toteutuu kahdella tasolla. Tuloksia<br />
esitellään laajoissa, seminaarimuotoisissa tapaamisissa,<br />
joita järjestetään tarpeen mukaan kaksi, kolme<br />
kertaa vuodessa – alkuvuonna, ennen kesälomia<br />
ja syksyn puolivälissä. Hankekokonaisuuden ideointi<br />
ja ohjaus tapahtuu ryhmässä, jossa ovat edustettuina<br />
Suomen ympäristökeskus, mukana olevat kaupunkiseudut<br />
ja niiden keskuskaupungit sekä muut keskeiset<br />
tutkijatahot (liite 3).<br />
Toisen tason muodostavat yksittäiset tapaustutkimukset,<br />
joiden käytännön organisoinnista ja resursoinnista<br />
vastaa kukin osapuoli erikseen. Tarvittaessa<br />
pyritään hankkimaan lisärahoitusta. Helsingin<br />
kaupungin tietokeskus on jatkossakin varautunut<br />
KARA-tapaamisten käytännön järjestelyihin. Tutkimustulosten<br />
julkistamisesta ja julkaisemisesta sovitaan<br />
erikseen ohjausryhmässä. KARA-tutkimusverkoston<br />
yhteiset verkkosivut löytyvät Suomen ympäristökeskuksen<br />
verkkosivustolta 8 . Näiden rinnalla pyritään<br />
kehittämään kaupunkiseutukohtaisia verkkosivuja,<br />
jotka keskittyvät enemmän paikalliseen verkostoitumiseen<br />
ja tiedonvälittämiseen.<br />
8 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=279540<br />
56